Valamon luostari ja Valamo-trilogia, osa 2.

Perjantai-iltapäivällä pakkauduttiin Minni-tädin kanssa autoon ja käännettiin nokka kohti Heinävettä. Ensin ajettiin Valamon luostariin, jossa syötiin hyvin (monta kertaa, tottakai!), kierreltiin luostaria ja tehtiin ostoksia myymälässä.

Kotiin tuliaiseksi lähti Valamon puolikuivaa valkoviiniä, se on nyt viileässä, joten illalla maistellaan.

Välillä ajateltiin Lintulan luostariin, mutta olikin mennyt kiinni jo hyvissä ajoin. Hauskinta oli, kun Valamossa oli nunna surffaamassa hymy korvissa internetin suuressa maailmassa kun sinne palattiin. Oli tainnut juosta metsäpolun luostareiden välillä, ken tietää...

Lintulasta tulon jälkeen siirryttiin sulavasti takaisin herkkujen ääreen. Heti Valamoon tullessa kävimme Buffet-pöydän antimien kimppuun ja ennen illan varsinaista teatteria käytiin vielä kuvan herkkuja ei maistamassa vaan syömässä. Kyseessä oli perinteinen venäläinen teepöytä. Oli haudutettua musta teetä, jota juotiin vadelmahillon kanssa. Itse en pystynyt sitä laittamaan teen sekaan, tuntui liian eksoottiselta idealta. Mutta eväät maistuivat. Suolaiset tarjottavat olivat suolakurkkuja hunajan ja smetanan kanssa (aivan mahtaavaa!!), sekä kaali- ja lohipiirakkaa. Makelta osastolta löytyi hedelmiä, karkkeja, pikkuleipiä, viinerikakkua, suklaakakkua ja kuivakakkua. Oli nimittäin oikeasti aivan taivaalliset eväät!

Minni-täti vielä teepöydän jälkeen ennen lähtöä vetäisi espresson ja liköörin. Itse tyydyin syömään Minnin salmiakkia, sori!

Sää sattui asettumaan poutaiseksi ja ilta-aurinko loi ihania varjoja luostarin rakennuksiin, kuten tässä risti. Valamossa on ihana tunnelma. Pääkirkko oli valitettavasti suljettu, eikä päästy sinne sisään, se jäi vähän harmittamaan. Vanhassa kirkossa kävimme laittamassa tuohukset palamaan ja ihastelemassa kirkon tunnelmaa.

Luostarin jälkeen itse pääasiaan, miksi oikeastaan reissuun lähdettiin. Nimittäin Karvion teatterin esittämä Valamo-trilogia toinen osa, Poika munkkilan polulla. Ensimmäistä osaa ei ole nähty, mutta se ei haitannut. Esitys oli yönäytös, joka alkoi klo 22. Nopeasti tuli pimeää ja aika huikeaa oli tunnelma tulineen ja valaisuineen! Esitys oli aivan loistava ja hauska! Suosittelen! Ensi kesänä ehdottomasti on nähtävä kolmas osa.

Kurvattua kotipihaan kello näytti 01.59. Vähän väsytti, uni tuli vasta lähempänä kolmea. Mutta reissu kannatti, ehdottomasti!