Pouta ja Tuisku liikuntoa, Heidi "lepopäivä"

Tuisku järjesti ensimmäisen kohtauksen laitumella. Oli niin loukkaantunut, kun en ole pitkään aikaan häntä sieltä mukaani ottanut, että juoksi rallia pari minuuttia, ennen kuin tuli luokse. Sitten oli niin kaveria, että. Käytiin kiertämässä iso soramonttu. Ossin GoPro -kamera (vai mikä se nyt onkaan) oli hienoilla rintahenkseleillä kiinni. Yritin kuvata yhtä koulujuttua varten materiaalia, mutta koko härveli olikin sammunut itsestään, pitää ollakin isompi muistikortti. Toivotaan, että ensi kerralla onnistuu.

Tuisku oli tosi reipas, olisi varmaan lähtenyt hippulat vinkuen, jos olisi antanut. Yksi auto ohitti meidät Saavan tiellä ja siitä intoutuneena Tuisku halusi ravata. Vedettiin ihan kunnon ravia yksi suora. Loppumatka käveltiin kiltisti. Tallilla tehtiin porkkanavenytykset ja laiteltiin öljyä. Tuisku oli ihana, oma pieni pallero.

Maria kävi liikuttamassa Poutaa. Ymmärsin, että oli vähän estelöitä hypelty ja maastossa käyty. Toinen etukenkä oli tippunut ja laitumella huomasin, että niin oli Vallultakin. Voi, voi.

****

Tänään ajattelin myös ratsastuksen verryttävän hieman kipeitä etureisiäni. Tämä päivä on lepopäivä treenien osalta. En kyllä mitään olisi pystynyt tekemäänkään, koska nuo reidet on niin kipeät, että käveleminenkin on kamalampaa kuin synnyttäminen, voin sanoa. Kaikki istumaan menot, vessassa käynnit, portaat, autosta nousu, autoon meno, tms. ovat aivan tuskaa. Tänään olen ollut vähemmän kiukkuinen nälästä kuin eilen. Tunsin jopa olevani kylläinen syötyäni aamupalan ja päivällisen. Sain asiantuntijoilta viestin, että nälkä kuuluu asiaan, yritä kestää kolme viikkoa. Yep.

Ei grammaakaan yli, mutta pidän huolen, ettei ole kyllä grammaakan alikaan. Nyhdän parsasta vaikka yhden pikkupalleron tuolle vaa'alle, jos sen määrätty paino on vajaa.

Minähän kestän, perhe ei ehkä. No olkoon se heidän ongelmansa ;D Aamulla olin hieman kiukkuinen koulussa ja yritin lietsoa opinnäytetyöparianikin. Onneksi olo helpottui, koska mukana olivat tottakai omat tekemäni eväät! Voi hyvänen aika! Tähän on siis tultu.

Kun pääsin koululta, niin hoidin muutaman asioilla käynnin, kuten Prismassa ostostelun. Tämä laihduttaminen käy kyllä kukkarolle, mutta on pakko laihtua, pakko laihtua, pakko laihtua.... 

Elämän pahin painajainen -osasto. Soitin Tallimiehelle, että mikä säkki, mikä säkki. Sanoi soittavansa HETI, kun asiakas tuli. Odottelin tovin ja nappasin yhden mukaani. Soitti se sitten parikymmentä minuuttia siitä, että vieläkö oot siellä. No en oo! Siinä vaiheessa olin jo ajamassa kotiin. Jotain outoa miehen logiikkaa.

Pahanmakuisen palautusjuomalitkun lisäksi ostin kahvakuulan, koska aloitan parin viikon päästä kahvakuulatunnit, sekä oikean jumppa-alustan. Lisäksi ostin alennusmyynnistä treenitopin, joka oli oikeasti halpa kun alennus oli -70%. 

Huomenna olisi vuorossa kuntosalikeikka, toivottavasti kykenen siihen. Epäilen hieman. Oma pt tulee onneksi mukaan, koska en osaa tehdä kyseistä saliohjelmaa itsenäisesti.