Riia saapui pitämään meille CR-tuntia, ihanaa. Tuntui, että leiristä on mennyt jo ikuisuus. Itse menin Vallulla ja Maria Poudalla. Vähän jännitti miten menee Vallun kanssa, kun ei olla kentällä humputeltu kuin puolitosissaan. Kaikkein parasta oli koko tunnissa, kun ope väänteli meidän oikeisiin asentoihin. Vähän oikea pakara kinnaa vastaan, mutta sekin oli paranemaan päin kun sitä vähän "käsiteltiin". Nyt kun Vallulla on ollut kenttäilystä taukoa ja se tuntuu aika hutakalle, sekä se kun ei ole Vallulla viime aikoina tullut ratsastettua, niin yhteisen rytmin löytyminen on vielä työnalla.
Mentiin tunnin aikana paljon ravia, mikä tuntui aluksi ihan kamalalle Vallun kanssa. Lopputunnista unohdin koko ajan miettiä sitä, että pysynkö ravissa selässä vai en. Muutama hyvä pätkä ravia mentiinkin, siis sellaiset mikä tuntui itsestäkin siltä, että pääsee Vallun hieman korkeaan raviin syvälle istumaan mukaan. Toinen kauhuskenaario toteutui, kun ope sanoi, että meillä on laukkatehtävä. Laukkaa nostettiin hieman uran sisäpuolelta pitkän sivun alusta ja tehtiin kentän keskelle iso laukkaympyrä. Ravia piti olla ennen lyhyttä sivua. Testattiin, miten ulkoavut toimii. Olin ihan varma, että laukka ei onnistu ja oikeasti hirvitti, mielenrauhan vuoksi olin sonnustautunut turvaliivin kanssa.
Hieman oli nostoissa ongelmaa, mutta kun laukka saatiin päälle, Vallu meni tosi ihanasti! Kerkesin paneutua omaan istuntaan ja kyllä se Vallun laukka on ihanaaaaaaa! Siirtymä raviin onkin sitten jo ihan toinen juttu, joten hiomista riittää ;D Mutta pääasia oli, että selvitiin laukkaosuuksista hengissä, molemmat.
Vallun kanssa ratsastaminen käy lihaskunnon päälle ja hirmuinen hikihän se tunnista tuli. Tallilla piti Vallu pestä ihan kunnolla, oli papparainen niin hikinen. Harmittaa ihan vieätävästi, kun ei ole pystynyt Vallulla ratsastamaan ja jäänyt hepo paitsioon. Tästä on hyvä jatkaa. Vallu on kentällä tosi mainio, tekee tosi hyvää vaihtelua Poudan keinutuolimenoon ratsastaa välillä ihan oikeasti, heh.
Pouta vetäisi pienet herneet nenään ennen kuin koko tunti kerkesi alkaa. Jenni asetteli "katsomon" penkille lampaantaljan, joka oli kaikessa pelottavuudessaan neitokaiselle tänä päivänä aivan liikaa. Pouta puhisi ja tuhisi, eikä edes taljan haisteluyrityksen rauhoittaneet mieltä. Pouta veti verrytelyravit kentällä niin lennokkaasti, että oli kuin hiittisuoralta. Myös laukka oli oikein reipasta. Maria sai vähän tutaa, millainen voi olla reipas Pouta ;D
Jenni joutui viemään taljan pois, jotta edes vähän rauhoittui ratsu. Mitä sivusilmällä kerkesin Poutaa tunnin aikana seurata, niin mielellään tekee töitä Marian kanssa ja tämä parivaljakko näyttää ymmärtävän toisiaan hyvin. Toivotaan pitkää ja antoisaa yhteistyötä tämän kaksikon välille :D (Huom, lause sisälsi vinkin ;))
Myös Pouta piti pestä, hieman pukkasi neidollekin hikeä. Leivän ja vadelmaveneiden syöttelyn jälkeen lähdettiin viemään hepoja laitumelle. Kiviä kentällä kerätessä heittäytyi piehtaroimaan hiekkaan ensin Vallu ja heti Pouta perään. Kumpikin pyöri hiekassa niin antaumuksella, että meitä ihan nauratti. Vallulla oli silmätkin ihan hiekkaa täynnä.
****
Koko päivä taas mökkeiltiin kun Tallimies oli puusavotassa Papan kanssa. Stailattiin hieman laavua ja nyt siellä ei ole enää epämääräisiä lautoja ja kalastustarvikkeita, vaan vanhoja mattoja ja tyynyjä. Se olikin oiva ratkaisu, lapset viihtyivät siellä pitkät tovit lukemassa ja majan teossa. Aamulla pidettiin myös nuotiota.
 | ||
| Valma viihtyi lepotuolissa ja katseli järvelle. Välillä kaivautui nukkumaan hupparin alle. |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti