Pouta TÖISSÄ

Kun ottaa itseään niskasta kiinni, niin tulee sitä töitäkin tehtyä. Väsytti aivan mielettömästi päivällä, mutta tallimies lähes pakotti ratsastamaan. Ja onneksi pakotti, koska oltiin Poudan kanssa eritehokkaita. Tallimies aurasi kentän ja nyt vähän pilkistää hiekka, mutta saatiin ura kuntoon ja eiköhän tuota lunta tule niin saadaan keskiosan hiekat piiloon. Vaikka oli keskeltä kenttä vähän kova aurauksen takia, niin laukattiin kyllä ihan hyvin. (Ja oheinen kuvahan on aika kaamea, mutta todiste siitä, että kentällä on oltu...)

Kaikenkaikkiaan kentällä tehtiin tehokkaasti töitä 50 minuuttia. Puolet ajasta pyörittiin kolmikaarisella kiemurauralla ja tehtiin kunnolla taivutuksia, väistöjä ja laukannostoja. Tämän hyvinkin perusteellisen "alkuverkan" jälkeen oli Pouta vasta lämmennyt kunnolla. Sitten aloitettiin laukkatyöskentely uralla ja mentiin pohkeenväistöjä vielä pituushalkaisijalta uralle. Lopuksi vielä pääty-ympyröillä taivuteltiin lisää ja tehtiin vasta-asetuksia. Pouta alkoi olla aika hyvä ratsastaa loppuajasta! Vähän hermostui väistötehtävistä kun joutui miettimään mihin jalkansa asettelee ja Poudallehan väistöt on vaikeita vielä (tosin varmaan ratsastajallekin...) niin muutaman kerran heitti kieltä... No mutta joskus on hevosenkin mentävä mukavuusrajan ulkopuolelle. Ja Poudan pitää vaan nyt luottaa, että kyllä tästä mamman kanssa selvitään :)

Loppukäynnit käveltiin isolla pellolla Vallun aamusia jälkiä seuraten. Ja voitteko kuvitella, että se tehtiin pitkin ohjin (!). Tämä on siis oikea työvoitto Poudan kanssa, kun se olevinaan on tähän asti pelännyt kaikkiea mikä vähänkin rasahtaa. Ehkä tämä kerta oli poikkeus, mutta toivotaan, että olisi vilahdusta tulevasta...

Tallilla tehtiin leipävenytykset ja selkää lisäksi venyttelin vielä. Koska meillä on aikalailla työntäyteinen tunti takana palkitsin heposkaakin sokeripalalla. Alan jo pikkuhiljaa miettimään, josko tuolle punkerolle voisi ruveta kohta väkirehuja antamaan. Näyttää vähän väsyvän herkästikin työnteossa, niin voisi nyt jo ruveta olemaan pieni lisäruokinta ehkä paikallaan...??

Pouta sai olla irti tallissa ja näyttää samoja metkuja kuin veljensä Tuisku, kaikkea pitää päästä haistelemaan ja turvalla kokeilemaan.

Huomenaamulla on kello 0900 Tuiskujen klinikkakäynti. Ihan pahaa tässä peläten... Kestän ihan minkä diagnoosin tahansa, kunhan siitä vaikka pitkällä toipumisajalla selviää, mutta sitä en kestä, jos se on jotain supervakavaa... Nyt on semmoinen hevonen kyseessä, että ole vara menettää.... Kissa-Tuisku sitävastoin lähtee mukaan hammaskiven poistoreissulle, kun nyt sattuu taas kotona olemaan... Tätä on yritetty muutamaan otteeseen tehdä, mutta on aina kisu karannut kuukausikaupalla reissuilleen. Ihme, että on koko katilla enää hampaat suussa.

*******
Sisälle ilmestyi jääkaapin oveen tonttu, joka vissiin pitää meitä nyt jouluun asti silmällä, mitä täällä touhutaan. Veikkaanpa, että Ossilla on ollut sormensa pelissä. Kuvassa Harmikin ihmettelee teosta.