Vallu ja Täti

He saapuivat. Hienolla autolla vielä kurvasivat pihaan. Vallu päästettiin tarhaan ensin ja voi sitä riemua sentäs! Tallimies oli nähnyt kun Vallu oli vetänyt kylelleen tarhassa, oli sen verran ollut vauhdikas kotiinpaluu. Hirnakan kanssa sillä välin talutettiin Tätihevosta toisesta portista sisään.

Jossain hässäkän vaiheessa Vallu sai toisen etusen sisäsyrjän jalan yläosasta auki, siinä on ihan reilu vekki ja veri valui ihan norona pitkin jalkaa. Vallu nyt on tunnetusti todella tapaturma-altis, joten toivotaan, että tämäkin menee ohi.

Lisäkuvia nähdään Hirnakan torpan sivuilta ja täältäkin, jahka nettiyhteydet saavat kosketuksiin toisensa.

Mutta mikä tärkeintä, tässä Hänen Korkeutensa on:

"Todella siivoton yksiö, että kehtaavat. Odotin jotain tasokkaampaa. Onneksi komea Vallu on vastapäätä. Tuo Tallityöntekijä on oudon hämmästynyt, mikähän sitä vaivaa. Toivottavasti täällä tarjoilu pelaa, ainakin oli oma tuttu ruoka-astiani ilmestynyt tänne uuteen asuntoon."

Vallun otin pesupaikalle tarkempaa tarkastelua varten. Jalka ei enää vuoda, eikä ollut lämmin. Haava on ihan hyvän kokoinen ja verta on vuotanut reilusti. Putsasin haavan ja päätin olla tässä vaiheessa tekemättä sille enempiä. Jos tulehtuu, niin harkitsen sitten jotain kuuria siihen. Toki homeopaattiset voisivat tehdä kyllä nyt hyvää... Vallulle niiden syöttäminen on vaan aika lailla työn ja tuskan takana.

Hevosten sisääntulo ei ollut niin spektaakkelimainen kuin odotettiin. Koska tänään Tuisku ja Usva muuttivat takaisin omalle puolelleen, niin täytyi ottaa homma kahdessa erässä. Ensin sisään kuten yleensäkin pyyhälsivät Tuisku ja Usva. Koska väliaikaisten asuntojen ovet olivat kiinni, tajusivat, että täytyy mennä takaisin tallin toiseen osaan. Niin jolkottivat omiin karsinoihin, että lompsis.

Seuraavaksi sisälle tulivat Skipi ja Pouta. Kun sain karsinat kiinni, ilmestyi ovelle Vallu ja perässä Täti. Vallu käveli suorilta omaan karsinaan. Täti pysähtyi ovella, loi silmäyksen talliin ja käveli aivan suoraan omaan karsinaansa kuin olisi kävellyt sinne aina ennenkin. Myös Täti rupesi syömään omia eväitään kaikessa rauhassa. Että niin hurja oli ensimmäinen ilta.

Entisellään on Papparainen. Likainen kuin mikä, kuten aina keväisin.

"Edellisen kuvan vartalo ei ole minun. Kuka lie sottapytty. Minä se en ollut ;D"