22. huhtikuuta 2015

Tytöt ratsastuksessa, pojat huollettavina

Tältä näyttää neljäs ratsastuskerta varsan kanssa.

Usva seisoi nätisti paikoillaan kun kiipesin selkään. Nopsaan on näköjään mennyt perille pohkeet, kun lähdetiin ensimmäisellä pohkeiden painalluksella liikkeellä. Muutama pään puistelu kuului asiaan ja pari pysähdystä. Myös pari kertaa pyysin pysähtymään ja Usva seisoi tosi hienosti paikallaan, eikä lähde liikkeelle ennen kun pyytää. Aika kiva mieli jäi taas tästä kerrasta :)

******

Seuraavaksi hilvattiin Poudan kanssa yhdessä yksi pieni ristikkoeste kentälle. Este"kalusto" jäi talveksi hankeen hyvään talteen ja tänään olivat ensimmäisen kerran puomit näkyvillä kokonaan. Otettiin tänään vähän hurlumhei tyylillä ratsastusta. Pouta tuntui vähän tahmolta, joten suht kevyesti kokeiltiin hypätä. Ihan oli miniristikko ja mentiin molempiin suuntiin kolme kertaa. 

Lopuksi käveltiin vielä pitkin peltoja. Vettä ei ole ikinä ollut meidän pellolla noin paljoa, saa nähdä milloin saadaan laidunkausi avattua, voi nimittäin joku tovi mennä niiden lätäköiden kuivumiseen. 

Pouta jäi suoraan sisälle kun kello oli reilusti yli kahdeksan. Tuisku pääsi harjaukseen ja en voi edelleenkään ymmärtää, miten tuosta hevosesta lähtee karvaa joka vuosi noin paljon. Esimerkiksi Pouta pudottaa nätin tasaisesti karvaa aina keväisin, mutta Tuisku pudottaa koko ajan aivan järkyttäviä määriä. Sillä kestää karvanlähtö yhtä kauan kuin muilla, mutta se karvan määrä on jotain järisyttävää... 
Tuisku sai harjauksen lisäksi laserhoitoa. On tässä ollut Tuiskun kanssa vähän liiankin pitkää taukoa, kun koulunkäynti haittaa niin paljon muuta elämää, että joutunut eniten tästä hevostelusta karsimaan. Eli Tuisku on joutunut olemaan pahiten paitsiossa. Ajattelin nyt muutamana päivänä laittaa ongelmakohtiin laseria ja kokeilla sitten kevyesti liikuttamista. Välillä Tuisku maiskutteli huulia ja laski päätä, välillä tuli kaviota. Laitoin ristiselän lisäksi laseria kintereisiin ja oikeaan takapolveen. Jäädään siis seuraamaan.

Viimeisenä, muttei vähäisimpänä sai Vallu karsinassa harjausta. Voi hyvänen hyssykkä sentäs, että oli Vallu taas likainen... No harjattiin Vallustakin taas kamalat läjät karvaa. Etujalat haavoissa oli kunnon ruvet, mutta toista kun hipaisin, se tippui irti. Vähän on nyt auki sitten toinen rupi (ihme ettei ole itsekseen pudonnut pois), joten putsattiin se huolella. Muutoin jalka näyttää oikein hyvälle ja kaikki turvotus on hävinnyt. Huoh, toivottavasti ei kehitä nyt mitään uusia tulehduksia ja selvittäisiin tästä nyt tällä... Voi Vallu, niin tapaturma-altis, että.



2 kommenttia:

  1. Olipa iloisia uutisia. Hienoa, että ekat ratsastukset ovat sujuneet hyvässä hengessä.

    Hienoa on myös se, ettei Vallupappa särkenyt koipiaan pahemmin. Ihme ja kumma, että täällä meillä ei ollut kuin se yksi vekki ja yksi pienempi naarmu (josta taisin ehkä sivulauseessa mainita). Vieraskorea hevonen :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vähän pelottavan hyvin ovat sujuneet ratsastelut. Usvan tuntien olisin odottanut räjähtävämpää alkua. Mutta voihan se olla tulossa vielä :)

      Poista