Viikonlopun juttuja

Kenttä näyttää tosi masentavalta. Se on niin kova, ettei sinne ole mitään asiaa vähään aikaan. Aivan omituinen talvi.

Lauantaina otin pörröisen Vallun harjiottelukaveriksi. Nimittäin pinnallisten lihasten harjoitteluun. Tuisku on menettänyt kaikki lihakset ja Pouta on, öh, niin lihaksikas, että vaikea tuntea lihaksia... Ei se kyllä ihan niin taida olla. 

Vallu oli oikein oiva, tosin katseli kieroon lattiakaivoa ja meinasi aina välillä saada kohtauksen siitä. Annoin sille porkkanaa aika ajoin suuhun, niin malttoi olla kaivelun kohteena. Tulipahan Vallu harjattua kunnolla ja samalla leikattiin harjaa ja vähän siistittiin häntää. Vallu on niin kiltti. Ensimmäinen talvi, kun ei olla annettu väkirehua Vallulle ja hyvässä kunnossa on papparaiseksi pysynyt, sekä kasvattanut mukavan tuuhean turkin. Aika kamalan näköinen kyllä kuvassa kun oikea pitkäkarvainen lämminverinen. Hups lipsahti, piti sanoa, etttä pitkäkarvainen täysverinen suomenhevonen.

Tänään reippailtiin Poudan kanssa tunti maastossa. En tiedä mitä olen kuvassa tekemässä, mutta vissiin selvittelemässä ohjia. Alkumatka isolle soramontulle oli varsin jäinen ja siitä kurvattiin mökkitielle. Se oli niin mahtavassa kunnossa, että otettiin koko tiepätkä laukkaa mökille saakka. Siitä hortoiltiin takaisin tielle ja jatkettiin matkaa pienelle soramontulle. Tie oli siellä jo tosi hyvässä kunnossa, joten laukattiin Poudan toiveesta pitkä suora sinne ja takaisin. Kotiin käveltiin ison soramontun ympäri metsäpolkuja pitkin. 

Tallilla tehtiin leipävenytyksiä ja aika hoikalta Pouta alemmassa kuvassa näyttää, vaikka kuvaa ei ole käsitelty :) Tuolta olisi hyvä näyttääkin aina! Sattui vissiin ihan omituinen kuvakulma. Mutta Pouta on nyt minun mielestäni sopivan kokoinen, kuntoa kun vaan saadaan lisää, niin hyvä on. Syksyllä kovasti ollaan menossa sinne kantakirjaukseen, jos kaikki menee niin kuin pitääkin. Pouta seisoi kiltisti tallissa irti ja vietetettiin pitkästä aikaa oikein kunnon laatuaikaa.

Illan kruunasi ehdottomasti rotinakäynti Siirin luona. En ole ikinä pitänyt niin pientä vauvaa sylissä! Pikkuprinsessa oli kuin pieni nukke, aivan mielettömän ihana. Vauvakuume ei iskenyt tällä kertaa, joten Tallimies voi olla levollisin mielin. Varasin Siiriltä vauvanhoitolistan ensimmäisen sijan, niin voin sitten käydä tätä vauvaa hoitelemassa =) Aivan ihana, kertakaikkiaan. Ihan sanaton olo, on se vastasyntynyt jotain aivan ihmeellistä.