Täällä ollaan

Vaikka välillä epäilen sitä itsekin. Aamu lähti raskaasti käyntiin. Piha on nyt hiljentynyt ja tyhjät tarhat huutavat asujiaan paikalle. Aamuvarhaisella pakattiin viimeiset karitsat kyytiin ja kohti teurastamoa. Kyyneleiltä en siis välttynyt tänä aamuna. Vuoden ajan tehty työ tuli taas päätökseen ja on aika suunnitella tulevaa. Vietin lampaiden kanssa hetken autossa, niin kuin teen joka kerta kun karitsoita lähtee ja kiitän niitä yhdessä kuljetusta matkasta. Kyllähän arki taas helpottaa kun on parikymmentä eläintä vähemmän hoidettavana, mutta menee taas tovi totutella, että iloiset ja leikkiväiset karitsat ovat poissa. Karitsoista Hillevi ja Hilda siirrettiin isojen uuhien aitaan vielä vähän kasvamaan, kun ovat hurjan pieniä muihin nähden. Olivat molemmat tuttipullokaritsoita. Mutta muuten ovat metsäaidat nyt tyhjät ja odottavat siivousta. Itkuisin tunnelmin alkoi tämä viikko, mutta myös kiitollisin mielin.

Tallimies oli viikonlopun työmatkalla, joten en luonnollisesti pystynyt hevostelemaan. Mökillä käytiin ihmettelemässä rantaa ja jäätä oli vielä vaikka kuinka paljon. Kiirettä pitää aivan hurjasti, yritän kyllä kavuta Poudan selkään heti kun sopiva rako löytyy. Nyt pitää paahtaa seuraavat kaksi viikkoa ihan sata lasissa tulevaa näyttöä ja palautettavia koulutehtäviä varten. Apua!

Kaverukset nukkumassa. Hurja ja Valma yhdessä sohvalla, herttaista :)

Matti pääsi vihdoin ja viimein ulos viikkojen jatkuneen sisällä olon jälkeen. Tai onhan se pässinjullikka ulos päässyt, mutta pysynyt aidassa maksimissaan viisi minuutti ja ottanut sen jälkeen kurvin tyttäriensä tarhaan ja loikannut aidan yli sinne suitsait. Mutta nyt kun tyttäret ovat (kohtapuoliin) vihreämmillä laitumilla, niin Mattikin pysyi eilen omassa tarhassa eli hevosten kanssa. Voi sitä jälleennäkemisen riemua! Vaikka Matti asuu Poudan ja Siriuksen välissä omassa karsinassaan ja nuuskuttelee hevosia ohimennessä, niin ikävä oli. Erityisesti Usvalla ja Matilla oli oma puskutteluhetki ja taisi Siriuskin ottaa aikamoista kyhnäystä Matin kanssa. Matti parkkeerasi välistä Tuiskun ja välistä Poudan lähelle. Ihanaa!

Huomenna pitää kiirettä, taas yllättäen. Tänään majoitetaan meille keritsijät ja huomenna lähtee lopuilta (20 kpl) lampaksilta villat. Siinähän sitä touhua taas riittää. Tallimies suuntaa taas vuotuiselleen saunomismatkalle loppuviikosta ja vietetään yh-äidin elämää sitten viikko. Ja ne tentit ja näytöt.... ja ja ja ja ja ja... Toukokuun 5. päivä alkaa työharjoittelu, joten odotan sitä kuin kuuta nousevaa. Otan sen täysin "loman" kannalta, että pääsee tästä hullun myllystä edes hetkeksi pois! Ja jossain vaiheessa vetäydyn muutamaksi (meinasin ensin kirjoittaa pariksi päiväksi, mutta päätinkin ettei se riitä) päiväksi mökin rauhaan ja vietän siellä aikaa itseni kanssa. Ja ehkä muutaman koiran.... Ja kissan...