Liitosaappanheittokisat, Pitkäranta, Venäjä

9.8. Lauantaina klo 7.15 seurueemme lähti suunnistamaan Kohti Venäjän Pitkärantaa tarkoituksena osallistua Liitosaappaanheiton EM mestaruuskilpailuihin. Kisat pidetään Pitkärannassa kolmatta kertaa ja tämä on allekirjoittaneen toinen kerta kyseisissä kisoissa. Mietin lähtöä jonkun kerran kun tänä kesänä tullut käytyä vain kaksissa treeneissä eli saman viikon keskiviikona ja viikkoa aiemmin, edelliset treenit viime syksyltä.

Aamulla onneksi liikennettä sen verran vähän, että tullissa ei tarvinnut paljon kupeksia vaan saimme jatkaa jouhevasti kohti kisapaikkaa. Matkalla maisemat ovat kyllä komeat kun laatokan kupeessa ajetaan.

Pitkäranta on n.11 000 asukkaan kaupunki joka sijaitsee Karjalan Tasavallassa, Venäjällä Laatokan kupeessa. Kisastadiona toimii sympaattinen urheilukenttä ja puitteet ovat kyllä todella mukavat. Viime vuoteen verrattuna parannuksina oli, että heittoalue oli siiretty kentän toiseen päähän, joten aurinko paistoi koko ajan selän takaa sekä se, että heittosektori oli kiilamainen eikä suora ja kapea kaistale.

Kuvaa naisten heittopaikalta, sinipaitaiset heittäjät meikäläisiä

Kisat etenevät hiukan eri tavalla kuin suomessa, meillä kun heitetään samaan tyyliin kuin yleisurheilukisoissa eli yksiheittäjä heittää, sitten toinen, jne kunnes kierros on ohi ja aloitetaan uusi. Täälläpä tehdäänkin niin, että heittäjä heittää 3 heittoa peräkkäin ja paras mitataan. Viime vuoteen verratuna miehiä oli vähempi, joten kaikki heittäjät saivat "toisen" kierroksen eli 3 heittoa lisää eli yhteensä 6. 

Onneksi tuli loppuviimein lähdettyä reissuun, koska sain kiskaistua oman ennätykseni 46,20 hirveästä jännityksestä huolimatta joka oli parannusta entiseen 4m (myöhemmän tutkimuksen perusteellaa edellinen rankingeista löytyvä tulos oli 40,40m, joten melkein 6 metriä parani ennätys.)

 

Miehet 30-39vee sarjassa allekirjoittanut toisena venäläisten seurassa.

Kun kaikki heitot oli mennyt läpi niin selvisi, että pääsen/joudun osallistumaan joukkuekissaan suomen joukkueessa, koska viime vuoteen verrattuna heitin toiseksi parhaan tuloksen suomen miehissä. Joukkue koostuu siis 2 miestä ja 2 naista.

Arvonnan jälkeen selvisi, että suomi tiimi heittää neljäntenä eli viimeisenä ja jokainen heittäjä saa vain 3 heittoa samalla periaatteella eli kaikki peräkkäin ja paras mitataan. Vuoroni oli toisena ja henk koht kisan jännitys oli pientä siihen verrattuna kun menin heittopaikalle, koska edellisen joukkueen miehistä toinen oli tempaissut 51m ja heidän yhteistulos oli reilut 151m.

Ensimmäinen heitto meni 45-46m kieppeille ja olin helpottunut onnistuneesta suorituksesta. Toiseen heittoon kaikki paukut ja tuloksena oma ennätys 47,25m eli vajaat 7m parannusta edellisestä edelliseen ennätykseen ja vielä metri lisää päivän aiempaan ennätyksen. Viimeinen heitto menikin sitten ihan harakoille ulos sektorista.

Viimeisen heittäjän aikana vielä jännitimme miten käy, mutta kun heitto kantoi 25m tietämille niin tiesimme, että voitimme, koska olimme suorittaneet omaa laskentaa omista heittäjistä ja siitäkös riemu repesi.

Lopulta virallinen tuloksemme oli 154,80m, joten voitimme mestaruuden reilun 3 metrin turvi.

 Voittajien on helppo hymyillä kuuluu vanhan kansan sanonta ja näyttä pitävän paikkaansa. Mestarit mallia 2014. Muut heittäjät ovatkin sitten HC luokan tekijöitä allekirjoittaneeseen verrattuna.

Voittajat palkintojen jaon jälkeen. Allekirjoittanut sai säilytykseen joukkueen sikahienon diplomin/kunniakirjan ja pokaalin .

Kisan jälkeen kävi ilmi, että on joku juttu jossain mihin meidät (suomalaiset, eli yht 7) on kutsuttu ja missä olisi hyvä käydä ennen kotiin lähtöä. No eikun töppöstä toisen eteen ja etenemään.

Matkalla tuntemattomaan ja edessä isohko aukea/tori/vaimikälie Pitkärannan kaupungissa. 

Tämän näköiseen taloon meidät sitten vietiin ja tovin odotetuamme menimme kolmanteen kerrokseen koko porukka.

Saavuimme huoneeseen jossa iso ovaali palaveripöytää muistuttava pöytä. Teetä ja naposteltavaa oli tarjolla ja istuunnuimme odottamaan mitä tapahtuisi. Hetken kuluttua kävi ilmi, että olimme Pitkärannan kaupungintalolla ja paikalle tuli kaupunginjohtaja sekä jonkun sortin vara/kakkosjohtaja sekä pari muuta "ylempää" toimihenkilöä. No siellä menikin sitten tunti kun tulkin välityksellä kävimme läpi miten hienoa on kuin tämmöisiä kisoja järjestetään ja suomalaisia mukana jne jne.

 

Kuvaa pöydän äärestä.

 

Kuvaa kaupungintalon portailta eli aiemmin näkynyt aukea/tori.

Tämän jälkeen alkoikin kotimatka mikä sujui kaikinpuolin erittäin hyvin tulleja myöten eli joutuisasti päästiin kotia. Kotona olikin sitten kiva päästä syömään kun päivän saldo oli pari proteiinipatukkaa, useampi litra limppaa sekä sipsejä ja laktritsia.

Kiitokset kaikille reissuun osallistuneille, kaikinpuolin onnistunut ja erittäin mukava matka. 

Ensi vuonna uudestaan ja sitten paukkuukin jo aivan uudet metriluvut :)

- Allekirjoittanut / Tallimies / Joni

Linkkivinkki: Suomen Perinneurheiluliitto