Pouta ohjasajossa

Kuvat kertoo enemmän kuin tuhat sanaa. Kuvaajana toimi Ossi.

Pouta valmistautuu töihin. Setolkassa oleva kello oli vähintäänkin järkytys. Mutta siihen ON totuttava, joten en ottanut sitä pois. Inhottava minä.

Pouta meni aluksi oikein hienosti. Kaikki pysähdykset ja liikkeelle lähdöt sujuivat kuin rasvattu. Tuli olo, että menee liian hyvin ollakseen totta...

Voi hyvänen aika kun se menee kädelle pehmeästi. Reippaasti käveli, mutta ei kuitenkaan niin, etteikö olisi ollut täysi tuntuma käsissä.

Myös volttia kokeiltiin. Meillä on Tuiskun savottaohjat, jotka on aivan liian lyhyet ympyrällä työskentelyyn, joten vähän vaan testattiin. Hienosti toimi, ei mitään ongelmaa.

Ensimmäinen mutka saatiin aikaan koko rata leikkaa -linjalla. Vika siis ohjastajan, joka ei ollut tarpeeksi skarppi. Selvittiin kuitenkin suunnan vaihdosta.

Oikeassa kierroksessa sitten alkoi jo jalka nousta. Vähän liian aikaisin ajattelin, että kokeillaan ravia siinä volttiminiympyrällä, kun niin hienosti oli sujunut koko homma. Virhe, virhe! Ei pitäisi ahnehtia liikaa yhdellä kertaa...

...saattaa nimittäin tapahtua tammamaisia tempauksia. Pouta sai siitä sellaisen kohtauksen, että olin varma, että kohta lähtee lapasesta koko hevonen ja jompi kumpi kuolee ja se on todennäköisesti minä. Pysyi kuitenkin ohjastajalla, tosin ei ihan hallinnassa. Setolkka pyörähti oikealle kyljelle ja näin sellaista hyppelyä ja loikintaa, että en tiennyt rupeanko nauramaan vai itkemään. Mutta tosi hienolle se näytti :) Hetken siinä laukattuaan ja rimpuiltuaan, pysähtyi. Yllätin taas itseni pysyväni kuitenkin varsin rauhallisena ja tilanne raukesi aika pian. Sen jälkeen oikaistiin setolkka ja jatkettiin kotvanen vielä uralla kävellen. Tehtiin silti vielä volttia ja pysähdyksiä. Pouta oli ihan rauhallinen, eikä ollut yhtään hermostunut.

Että tälläistä tällä kertaa. Selkään ei ole asiaa näillä lumilla, ennen kuin kesäpelit vaihtuu talviversioihin. Tallimies saa käydä kyllä ostamassa tilsat ja hokkikengät pikin miten, jotta päästään taas kouluratsastuksen pariin. Ken tietää jos joskus Pouta vetää sitä rekeä... Pitäähän ihmisellä olla haaveita :)

Ps. Pouta on kyllä aikamoinen emäntä. En tiedä kuka hullu sillä reellä sitten loppupeleissä ajaa... ;)