Nyt on se on vihdoin tehty. Pouta nautti hoidosta täysin siemauksin. Viimeksi olen itse hieronut viime syksynä... Pakko siis tunnustaa. Viime keväänä opiskelijat hieroivat kun olivat täällä. Mitään ihmeempiä ei löytynyt ja muistui mieleen, että on aika vuodesta taas kutsua konitohtori paikalle hampaiden huoltoon. Niskasta on Pouta oikealta jumimpi, niinkuin aina. Oikealta selkä oli myös hieman kovempi, mutta pehmeni käsittelyjen jälkeen. Ensin siis tehtiin huolellinen perushieronta, sen jälkeen mobilisoitiin nivelet, joissa huomattavaa oli otj ruununivel, joka oli superjäykkä. Poudallahan on laiska oikea takajalka, joten vaatii kyllä nyt seurantaa. Muutoin oikean takajalan muut nivelet olivat suht ok, lukuunottamatta ruununiveltä. Mielenkiintoista.
Hoito jatkui kraniosakraalikäsittelyllä. Aloitin oikealta ja hykertelin itsekseni miten Pouta lähti mukaan ja rentoutui aivan täysin. Vasen puoli olikin sitten aivan eri juttu. Ei lähtenyt ollenkaan mukaan, tämäkin siis mielenkiintoista. Lopuksi vielä tehtiin loppusivelyt ja tarkistettiin ettei mihinkään noussut nesteitä tai lämpöjä -> ei noussut.
Voi kylläpä oli hevonen tyytyväinen. Kello oli kahdeksan, mutta heitettiin lämmin loimi niskaan ja Pouta pääsi ulos. Mielestäni on ehdottoman tärkeää päästä liikkumaan hieronnan jälkeen, kuin jäädä sisälle tojottamaan kun alkaa aineenvaihdunta lähteä liikkeelle. Hepat olivatkin yli yhdeksään ulkona ennen sisälle ottamista. Huomenna luonnollisesti lepopäivä ja sunnuntaina sitten kevyttä maastoilua.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti