Unohdin eilen kertoa, missä vietettiin tallimiehen kanssa ilta. Täytyy sanoa, että aluksi tuntui, etten voisi omituisemmassa paikassa olla. Olen kyllä koko ikäni harrastanut liikuntaa, mutten yleisurheilua koulun liikuntatunteja enempää. Hyvinkin ansioitunut yleisurheilukilpailujen tekninen johtaja piti meille yleisurheilun tuomarikoulutuksen koskien lasten yleisurheilukilpailuja. Välillä tuntui tilanne niin absurdille, että meinasin kuolla hiljaiseen nauruuni.
Hauskinta tässä on se, että minä en ainakaan ymmärrä hölkäsen pöläystä yleisurheilun tuomaroinnista ja vissiin kouluttaja eli siinä uskossa, että meidän kylän kaikki osallistujat ovat jollain tavalla yleisurheiluharrastajia; joo mitä nyt lasta pari kertaa viikossa kiikuttaa treeneihin, sekä uppoutuu
sipsikulhon saalattien kanssa sohvanpohjalle hurraamaan televuukkelista tulevia kisoja... No mutta jos joku tarvitsee tuomarointia, niin voinen tulla paikalle. Tosin kortti on vasta ensimmäisen tason toimitsijakortti, mutta silti! On sitten yksi meriitti enemmän kun niitä Hippokisoja kisataan meidän kylän liikuntahallilla ;D ;D Mutta sen verran vaan vielä, että lasten hyväksi on tehtävä kaikkensa, jotta autetaan seuratoimintaa, toimitsijoista ja tuomareista on suuri pula.
(Suomen Urheiluliitto (SUL) käyttää viisiportaista yleisurheilutuomarijärjestelmää. Jokaisella tasolla on oma koulutusohjelma, jonka suoritettuaan henkilölle myönnetään vastaava yleisurheilutuomarikortti. Kortti on voimassa niin kauan, kunnes henkilö etenee seuraavalle ylemmälle tasolle.)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti