************
Ennen kynttilän sytytystä kävimme Tuisku kanssa ajamassa savottalenkkiä. Kerättiin kyytiin kaadettujen kuusen oksia ja ajettiin ne lampaille. Joni ja Anssi kaatoivat aamun puuta ja eilen monta tuntia. Ohessa vähän videota.
Eilen pimeällä ajettiin metsässä ajouraa ja annettiin Tuiskun kanssa Anssille vauhdikasta rekikyytiä latopellon lenkillä, pimeässä tottakai.
Tämmösissä tunnelmissa ajettiin Tuiskun kanssa tänään auringon laskiessa:
 |
| Takana metsänlaidassa Netan ja Mamman haudat. |
*************************
Tuiskun suru on tänään siis suuri. Elämänsä rakkaus on poissa. Eksun luona kävi koko lauma heittämässä hyvästit, sydäntä särkevin oli tietenkin Usva. Tuisku näki jo kaukaa, että Mamma makaa hangessa. Usva juoksi äidin luo, nuoli, haisteli, puri, nosti etujalat selän päälle, mutta Mamma ei vaan noussut. Voi sitä surua. Vallu oli hädissään, yritti tuuppia ja näykkiä Mammaa hereille. Pouta oli täysin hämillään, kuten Tuisku, haisteli vain. Skipi yritti Vallun tavoin tuuppia. Meidän laumaan laskeutui tänään kauniina aurinkoisena talvipäivänä suuri suru, hevoset ovat ihan hiljaa ja katsovat vain metsänreunaan. Surun keskellä vietämme myös vuosipäivää. Tänä kuudentena tammikuuta Tuisku on ollut meidän hevonen tasan kuusi vuotta.
Voi Eksua :( En voi kuin vain kuvitella päätöksen vaikeutta. Mutta kuten totesit, joskus pitää vaikeitkin päätöksiä tehdä - ja sitten elämä vain jatkuu, päivä kerrallaan. Kuulostaa ja tuntuu niin surulliselle tuo loppulauman hyvästijättö Eksulle - ja toisaalta hirmuisen kauniille. Kyllä eläimet vain jotenkin tietävä ja ymmärtävät, kun yksi on lähtenyt pois.
VastaaPoistaMinulla on Eksusta paljon muistoja, niin hyviä kuin hämmentäviäkin. Tuntuu, kuin siitä olisi pieni ikuisuus, kun odoteltiin sitä saapuvaksi pimeässä ja sateisessa illassa. Ja onhan siitä jo tosi kauan!
Suuri osanotto meiltä, koettakaa jaksaa! On kuitenkin ihana ja lohduttava ajatus, että Tuisku on ollut hevosenne jo niin monen monta hyvää vuotta! :) Toivomme niitä paljon lisää.
Nyt olen vapaa ja mukana tuulen
VastaaPoistasaan kulkea rajoilla ajattomuuden.
Olen kimallus tähden, olen pilven lento,
olen kasteisen aamun pisara hento.
En ole poissa vaan luoksenne saavun
mukana jokaisen nousevan aamun.
Ja jokaisen tummuvan illan myötä
toivotan teille hyvää yötä.
Vuokko Laatio
Lisää kyyneliä... Osanottoni suuri ja halauksia.
Eksu tuli silloin reilun vuoden ikäisenä meille. Voi sitä tunnetta, mitkä odotukset ja unelmat kohdistuu varsaan. Nuorella hevosella on elämä edessä ja omistajat odottavat malttamattomina, että yhteistyö voi alkaa. Voi, muistan minäkin sen illan, kun kauan odotettu hevonen saapui meidän pihaan hämmentyneenä uudesta kodistaan.
VastaaPoistaMammasta tuli kaikesta vastustelusta huolimatta minun hevonen. Sydämessä se oli aina tallin tärkein hevonen, koska se tulevaisuus oli vielä edessäpäin. Tunnen itse epäonnistuneeni ja mietin olisinko voinut vielä tehdä jotain tämän hevosen hyväksi. Mutta minusta tuntuu, että yritin tehdä kaiken mahdollisen ja mahdottoman.
Siitä huolimatta, tunteena kaikesta tästä on helpotus. Mutta tämä hevonen ei unohdu sydämestäni ikinä, ei ikinä.
Kiitos kaikille osanotosta, tekstiviestien ym. muodossa.