Projekti: "Isona minusta tulee pienempi"

Tänään on projektin toiseksi viimeinen päivä. Ollaan siis nyt loppusuoralla. En tiedä onko tämä projekti dieetti vaiko elämäntapa, ehkä sekoitus molempia. No summa summarum, kannattiko tämä projekti, tapahtuiko muutosta?

Sanoisin, että kannatti ja muutosta tapahtui. En tiedä tapahtuiko muutosta enemmän henkisellä puolella vai ulkomuodossa. Ehkä enemmän ulkomuodossa. Paino on pysynyt nyt kolmisen viikkoa siinä missä pitikin ja jossa oli tavoite. Nyt otin päiväpainon, joka on yleensä yli kilon enemmän kuin aamupaino. Täytyy huomenna tehdä vielä viimeiset mittaukset. Eniten pienentyminen on aiheuttanut päänvaivaa vaatteissa, jotka ovat ainakin housujen osalta aivan liian suuria. Joten onhan tämä ihan mahtavaa!

Nyt on viikon tauko ennen jatkoaikaa ja aion olla punnitsematta ruokia. Aion kyllä pitää järjen päässä ja syödä suht samalla tavalla, mutta pari tankkauspäivää pidän. Olen nyt ollut puolitoista viikkoa kuumeessa ja flunssassa, joten treenitaukoa on nyt jo sen verran takana. Olo on edelleen niin flunssainen, etten pystynyt tänään edes ratsastusvalmennukseen menemään, jo lampaiden haku kylältä koetteli keuhkoja ihan kunnolla. Olen tällä viikolla joutunut hieman ruokavaliossa tekemään myönnytyksiä, koska migreeni on yrittänyt kyläilyä viimeisen viikon aikana ja huomaan, että se johtuu vain nälästä. Ihan pienillä ruoan lisäyksillä on ollut olo parempi, esim. ylimääräinen rahka päivässä, muutama suolakeksi tai pähkinä kovimman nälän ja heikotuksen aikana. Muutoin koko projekti oon ollut kaiken kaikkiaan helppo, eikä vaatinut hirvittäviä voimanponnistuksia esimerkiksi treenien osalta, mutta jatkuva nälän tunne on ollut vaikeaa. Olen nyt viimeisten viikkojen aikana huomannut, että nälkään tottuu, mutta välillä on niin kova nälkä ollut, että ei ole voinut kuin itkeä. Mutta silti, tämän on ollut sen arvoista.

Eniten koko touhussa huolettaa se, miten painon saa pysymään samoissa. Ymmärrän, että eihän tämmöinen dieettiruokavalio voi olla mikään pysyvä ratkaisu, eikä se ole tarkoituskaan ja kolmanneksi, en kyllä näin kovassa nälässä halua olla jatkuvasti. Saatiin ohjeet jatkoa varten ja ruoan lisääminen pitää aloittaa vähitellen, eikä kerralla. Toki nyt neljän viikon jatkoaika asettaa omat säätönsä tähän ja vielä sieltä saa sitten sen jälkeen lisäohjeistusta. Mutta ainahan tämän rupeaman voi ottaa uusiksi, jos alkaa kertyä kilot takaisin. Nyt nautin tästä olotilasta, jahka saan maanantaiaamuna aamupalaksi suklaavanukasta :)

Kuten jo aiemmin epäilin, niin kehittänen tästä itselleni jonkun "syömishäiriön". Nyt kun tietää miten "pitää" syödä, niin siitä "lipsuminen" voi aiheuttaa aika lailla ainakin itselleni oman tunnon tuskia. Olen miettinyt itselleni samaa kuin eräs himotreenaaja tuosta naapurikylältä, että tämmöinen 6/7 tyyppinen viikkoratkaisu voisi sopia myös itselle, eli viikossa syödään 6 päivää kuin bodarit konsanaan ja yhtenä päivänä voi sitten vähän ottaa löysemmin. Täytyy tässä miettiä miten tulen jatkamaan ja kunhan se jatkoaikakin on ohi, niin kuulostella omaa kehoa, että miten se käyttäytyy kun nämä ovat ohi. Salilla käyntiä aion jatkaa kaksi kertaa viikossa, koska sillä on niin paljon myönteisiä vaikutuksia. Selkä ei temppuile laisinkaan niin paljoa, koko kehon hallinta on parempi, erityisesti ryhti on taas huomattavasti parempi. Kaikki tämä näyttäytyy erityisesti ratsastuksessa ja oma kehonhallinta on mielestäni parempi ja lihakset ylipäänsä ovat paremmassa kunnossa. Tähän yhdistettynä kehonhuolto, niin toimii elimistö hyvin treenissä ja ratsastuksessa. Aerobisten viikkotreenien määrä tulee laskemaan kolmesta yhteen, koska aion siitä jäävän ajan käyttää hevosiin. Hevoset ovat olleet tämän kymmenen viikon aikana täysin taas paitsiossa, koska energiat olleet niin vähissä. Myös opiskeluiden viimeiset tehtävät ja opinnäytetyön palautus ovat myös hieman stressanneet mieltä, mikä ei ole ollut kovin hyvä yhdistelmä dieetin kanssa.

Kamalinta koko projektissa on ollut erityisesti loppuviikkoina mielialojen vaihtelut, sekä unettomuus. Näistä varoiteltiin jo alussa, mutta en uskonut. No nyt uskon. Enitenhän tästä ovat kärsineet tietysti lapset ja ehkä Tallimieskin oman osansa. Täytyy toivoa, että perhe on suuremmilta traumoilta säästynyt. Pahempi tästä on ollut unen puute. Kolme viimeistä viikkoa on mennyt keskimäärin 4,5-5,5 tunnin yöunilla. Illalla väsyttää ihan kamalasti, mutta uni ei tule. Sitten kun uni tulee, saa nukuttua muutaman tunnin sikeästi, kun alkaa heräily tai herää kokonaan neljän aikaan aamuyöllä. Ei väsytä yhtään, mutta päivällä kyllä senkin edestä. Nyt kun lisäsin tämän flunssan aikana pienet määrät evästä tuntui, että se vaikutti ensimmäisenä yöuniin ja unenmäärä lisääntyi heti parilla tunnilla. Voi sitä ihanuutta! Mutta on ollut pää sekaisin, kun yhtäkkiä saakin nukuttua.

Olen siis ollut Fitfarmin valmennukseen enemmän kuin tyytyväinen, koko tiimi saa hehkutusta aivan ehdottomasti. Mielestäni tämä Bikini Challenge valmennus on erittäin edullinen siihen nähden mitä valmennukseen kuuluu; treeniohjelmat, ruokavalio sekä foorumin tuki, jossa ammattilaiset vastaavat askarruttaviin kysymyksiin. Suosittelen lämpimästi!!!

Mielestäni projekti "Isona minusta tulee pienempi" onnistui, koska minusta tuli oikeasti pienempi. On taas sellainen olo moneen vuoteen, että olen enemmän itseni kokoinen, enkä iso norsu.