Joskus valehtelu on sallittua

Nyt ei ole omatunto soimannut, vaikka ollaan puolen suvun voimin valehdeltu Tallimiehelle kirkkain silmin mikä keretty. Keksitiin papan (eli isäni) kanssa mökillä haravoidessa jokunen viikko sitten, että kyllä se kylpytynnyri olisi aika kiva. Onneksi sukumme jäsenet ovat kaikki käytännön ihmisiä, eikä mennyt kuin alle vartti, niin oli netistä valittu puhelimen välityksellä sopiva kylpytynnyrimalli, sekä perustettu oikein oiva osakeyhtiö tulevaa omistajuutta varten. 

Niinpä aloitettiin käytännön toimet ihan kunnolla Tallimiehen päänmenoksi. Tehtiin tilaus ja hankittiin vesipumppu valmiiksi. Tallimiehelle jouduttiin valehtelemaan ja keksimään peitetarina mökille tulevista polttopuista, jotta ei paljastuttaisiin. Valetarina oli täysin aiheellinen, koska tänä aamuna kuljetusfirmasta soitettiin jo klo 06.45 ja ilmoitettiin saavin saapuvan reilun tunnin sisällä. Tallimies oli vielä kotona ja onneksi sain luikuria lueteltua, että oli pappa tainnut puukuskille antaa numeroni, että olen sitten paikalla näyttämässä minne puut kipataan...

Siihen jäi rekka. Onneksi oli erittäin avulias kuski ja saatiin loppumatka eli parisataa metriä pumppukärrillä palju vedettyä pihaan.

Eikös utelias Tallimies käskenyt lähettää kuvan puukuormasta. Jotain vikaa taisi olla WhatsApp:ssa kun ei näkynyt kuva.... kjäh, kjäh... ;D Liian utelias.

Siinä se mänöö jo seuraavaan paikkaan.

Semmonen paketti siinä sitten oli.

Tallimiestä mökille odotellassa "puukuormaa liiteriin siirtämään".

Ympäryspaperi toimi erittäin hyvin liukumäkenä, joten oli sillekin hyötykäyttöä. Vein sen paperinkeräykseen myöhemmin illalla salaa.

Meidän oma pieni Tallimies hieman häkeltyneenä Mummin kanssa. (Mummi oli valehteluringissä myös mukana.)

Onnellinenko? Reppana ei vielä tiedä kuvaa otettaessa, että osakkaat omistavat paljun ja hälle jäi syntymäpäivälahjaksi vaan järkyttävän kallis kansi ;D;D;D;D Vitsi, vitsi.

Tallimies asentaa poistohanaa. Huomatkaa miehekäs päähine. Saattaa syödä hieman uskottavuutta, mutta ainakaan ei syö itikkaparvet.

Ohjeen mukaan ja osien mukana tulleiden puuvillahanskojen kanssa asensi Tallimies putkilot paikalleen, ettei jää sormenjälkiä. Niin meidän tyylistä!

Siinä se ny on. Kuvattuna mökin yläterassilta. Ennee ei puutu ku veet ja pumppu rantaveteen, niin piäsöö kylypemmään. Niin ja yksi osakas rakentaa juhannuksena siihen tikkaat kestopuusta.

Kotona Tallimies ahersi vielä uuden pyykkikoneen paikalleen. Voin sanoa, että jo vajaan viikon aikana pyykkivuori on valtaisa ja meidän amme on täynnä pyykkiä. On aikamoista sottapyttyporukkaa koko miesväki, ei voi kuvitellakaan, että samoja vaatteita voisi käyttää seuraavana päivänä. Kun laitettiin Tallimiehen kanssa kone koepesua varten tyhjänä käyntiin, niin istuttiin kylppärin lattialla varmaan kymmenen minuuttia ja lähes puhumatta toljotettiin tuota vekotinta. On se niin hieno. Ja hiljainen.