Maastoilua ja hippoilua

Viime yö meni kieltämättä aika lailla itkeskellä. Matin menetys on henkisesti tosi kova paikka ja toisekseen myös taloudellisesti. Aamulla hevosten uloslaiton yhteydessä siirrettiin Matti tallista ja vietiin latoon odottamaan noutoa. Tyhjennettiin Matin karsina Latea varten. Tallissa on hiljaista ja tyhjää kun karsina on tyhjä. Tämä on niin kova menetys meille, että tästä ei selviä ihan heti. Matti oli minun oma "terapialammas" ja siihen hassuun lampaaseen on kiintynyt moni ihminen. Kiitos kaikille, jotka olette viestein ottaneet osaa menetykseemme. Kyllä se vaan on niin, että moniin eläimiin kiintyy enemmän kuin joihinkin ihmisiin ja rakkaan eläimen menetys on vaikeaa ja tuskallista.

Aamulla kuitenkin oli sovittu Tuiren kanssa ratsastustreffit ja se teki hyvää, sai vähän pirteämpää mieltä. Tuisku ja Pouta pääsi kunnon kahluumaastoon. Kierrettiin iso soramonttu, mutta molemmat oli kyllä ihan hikisiä tallilla, Tuisku eri toteen. Yksi pätkä ravattiin, muutoin vaan käveltiin. Pouta käyttäytyi Tuirelle nätisti ja tuntui kivalta, että ehkä se pikkuhiljaa alkaa oppia käyttäytymään.

Aamu oli mitä täydellisin talvisää. Pakkasta -10 astetta ja aurinko paistoi. Ratsastuksen jälkeen mentiin tarhaan rapsuttelemaan hevosia ja Usva kävi tekemässä tuttavuutta. Kiitos vielä seurasta ja otetaanhan uusiksi!

Puolilta päivin kylän liikuntasalilla oli Hippo -kisat ja Tatu halusi välttämättä osallistua. Niinpä lähdetiin kahdestaan liikenteeseen. Ei ollut hukkareissu, Tatu sai kaksi kultamitalia; juoksusta ja vauhdittomasta pituudesta. Oli aika pollea poika :)