Koulu loppui jo yhdeltätoista ja alkoi me, myself and I -aika. Ensin vuoroon tuli Tuisku. Maastoiltiin ison soramontun ympäri, lunta oli kiitettävästi ja Tuisku joutui kahlaamaan, mutta pakko oli kun polut lunta täynnä ja muutoin joudutaan pyörimään omassa pihassa koko lopputalvi. Jos metsien hakkuista täytyy jotain positiivista löytää niin se on aurattu metsätie osittain rekkoja varten. Siinä on hyvä köpötellä.
Tuiskun kanssa yhtä lyhyttä pätkää lukuunottamatta käveltiin. Tuisku olisi halunnut juosta, mutta torppasin sen aikeet joka kerta. Tallilla Tuisku oli todella hikinen. Tehtiin porkkanavenyttelyt ja loimitettiin korvia myöten. Tuisku aloitti lumipiehtaroinnit ja jölkötteli tyytyväisenä paalille.
Poudan kanssa mentiin heti perään kentälle. Sinnekin oli siunaantunut lunta liiaksi ja muutaman ravipätkän jälkeen päätin, että lähdetään maastoon. Ajattelin, että Poudan kanssa "avataan" latopellon reitti, mutta se suunta on jo menetetty peli. Päästiin ekan suoran päähän niin nähtiin, että puita roikkuu tien molemmin puolin, että aika mahdotonta mennä. Niinpä lähdettiin Poudan kanssa Tuiskun tekemälle polulle isolle soramontulle päin. Poudan kanssa otettiin ravia mennessä auratulla metsätiellä ja tullessa annoin sen laukata. Meinasi ruveta pelottamaan kun Pouta veti pään alas ja alkoi perä nousta ja vauhti oli aika huumaavaa. Erittäin epäpoutamaista käytöstä, mutta toisaalta lohduttavaa, koska sellainen Pouta on ollut -> reipas maastossa. Jospa se alkaa olla kohta jo kokonaan oma itsensä. Sai nyt vähän höyryjä päästellä.
Poudasta en muistanut ottaa kuvaa, mutta ei ollut hikinen kuin vähän rinnasta ja mahasta, joten ei se kai ihan rapakuntoinen ole, vaikka onkin nyt ollut kevyellä käytöllä. Tuiskuhan hikoaa jo varusteet nähdessään, joten sen kuntoa ei voi verrata sen hikoiluun. Poudankin kanssa tehtiin porkkanavenytykset ja Pouta venyi tosi hyvin, yleensä se on tosi kankea sivulle päin. Laitettiin kevyt loimitus ja Pouta pääsi myös tarhaan.
Mattihan muutti pari päivää sitten takaisin ulos hevosten kanssa. Astutus on ohi ja toivotaan, että on karitsat masuissa tuloillaan. Matti on leikkinyt eritoteen Usvan kanssa. Usva etukaviolla sitä kiusaa ja Matti ottaa vauhtia ja puskee kunnolla. Matti viettää aikaa myös Skipin kanssa paljon metsän puolella. Usva on ikionnellinen Matin paluusta, kun Tuiskulla ja Siriuksella on ihan omat kuviot, eikä niiden leikkiin naiset mahdu. Usva on koko ajan siinä porukassa vähän kolmas pyörä.
Latella sitä vastoin jatkuu hommat vielä kolme viikkoa. Sitten eletäänkin jännityksen hetkiä, kun Matti ja Late toisensa kohtaavat.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti