Yöllisiä vieraita

Ja kuka on sanonut, että maalla ei tapahdu mitään! Meillä tapahtuu, myös yöaikaan. Valma aloitti yöllä klo 01.00 kamalan rähinän ja herättiin siihen. Ihmeteltiin, että mitä se haukkuu kunnes tajuttiin, että meidän ulko-oveen koputetaan. Menin avaamaan ja siellä seisoo mies, joka pahoittelee yöllistä häiriötä. Hän kertoo olevansa eksyksissä ja kysyy onko kylällä Spar -kauppaa. Vastaan että ei, johon hän että vain S-marketko? 

Kysyn häneltä, että mikähän tässä nyt on homman nimi ja hän kertoo olevansa eksynyt. Ei ole kuulema puhelinta mukana. Kyselee että millä kylällä on ja kun kerron että Kiihtelysvaarassa, niin kertoo vaimonsa asuvan täällä. Aika sekavaa... Mies pyytää kyytiä kylälle, jonne vaimo voi tulla vastaan ja on valmis maksamaan kyydistä. Kieltäydyn ja ehdotan, että voi tilata taksin (sellaisenkin pitäisi tätä nykyä meidän kylällä olla). Mies kertoo, ettei hänellä ole rahaa... Mielenkiintoista. 

Mies kysyy missä asti kylä on ja kerron, että sinne S-marketille on tasan kolme kilometriä. Sinne voi kävellä tai voidaan tilata se taksi. Hän ottaa kuistilta laukkunsa ja lähtee kävelemään tietä päin. Oltiin niin äimänä ja ihmeissään, kun ei ollut selkoa, että oliko mies selvinpäin, humalassa, sekaisin vai jossain aineissa. Tallimiehen kanssa hetki mietittyä, päätettiin ottaa puhelu hätäkeskukseen, tiedä kyllä mitä se täällä maalla saa virkavallassa aikaan, mutta eipä ole meidän kontolla, jos löytyy ukko aamulla hangesta henkensä heittäneenä.

Soitin siis ennen puoli kahta yöllä hätänumeroon ja päivystäjä sanoi, että teimme oikein kun sinne soitettiin ja ilmoitettiin asiasta. Mietittiin myös, että sitähän ei tiedä onko se mies lähtenyt meidän pihasta vai jäänyt jonnekin tallille norkoilemaan. Päivystäjä kysyi uskallammeko käydä katsomassa tai jos kehtaamme käydä autolla ajamassa, että voidaan ilmoittaa mihin suuntaan mies on meiltä mahdollisesti lähtenyt. Annoin miehestä tuntomerkit ja päivystäjä sanoi välittävänsä virka-apupyynnön poliisille. Eihän sitä tiedä mikä hätä sillä kaverilla oikeasti oli. 

Tallimies lähti autolla tarkastamaan, että mihin se häiskä oli oikein lähtenyt. Oli nähnyt sen kylällä puolentoista kilometrin päässä ja oli yrittänyt liftata kyytiin. Tallimies soitti hätäkeskukseen perään, että kylälle päin lähti ja antoi lisää tarvittavia tuntomerkkejä. 

Noh, yöunethan tästä toviksi meni, kun mietittiin, että miten sen ukkelin käyp. Tarina ei nyt sitten tällä haavaa kerro, että miten tarina päättyi. Mutta semmoista. Milloin ajaa autot aamuyöllä pitkin peltoja ja millon hiipparoi eksyneitä miehiä... Taidetaan jatkossa ruveta pitämään ulko-ovi öisin lukossa, tiedä ketä täältä aamulla löytyy!