Eilen iltapäivällä näytti siltä, että Blondi -lammas alkaa taas hyytyä. Lähdin Valman kanssa treenaamaan ja kotiin tulin illalla ysin jälkeen. Siinä vaiheessa Blondi oli vielä pahemmassa kunnossa kuin pari viikkoa sitten, milloin kutsuttiin eläinlääkäri. Samat oireet; todella kipeän näköinen, korisee, mielummin seisoo ja pitää nenän päätä lattiaa vasten. Vähän aikaa kävi makuulla ja laittoi pään syliin. Lähes kokonaan kosketusarka. Blondin maatessa siinä mietin, että mitä homeopaattisia sille annan. Jääkaapissa oli jäänyt omasta käytöstä Belladonnaa ja sitä ensimmäisenä 10 milliä. Seuraavaksi kävin sekoittamassa Nux Vomicaa ja sitä annoin myös 10 milliä. Blondi oli todella kärsivän näköinen. Yht'äkkiä Blondi nousi sylistäni puoliveltosta olemuksesta kuin salamaniskusta seisomaan ja meni lampolan toiseen nurkkaan, eikä antanut koskettavan itseään.
Soitin Mehtäpirun väelle yöllä 22.30, että voisivatko lopettaa lampaan kiireellisesti vai soitanko eläinlääkäri lopettamaan, näky oli oikeasti todella lohduton! Auttavaiset Mehtäpirulaiset tarjoutuivat tulemaan itse paikanpäälle, mutta ehdotin, että voin kyllä tuoda lampaan lopetettavaksi Hammaslahteenkin. Tallimiehen kanssa saatiin Blondi häthätää farmarin takakonttiin, oli tosi nuutunut. Blondi heilahti takakontissa kurveissa ja näytti monta kertaa siltä että kaatuu.
Meiltä on matkaa määränpäähän reilu 20 kilometriä. Oli jo tietenkin pilkkopimeää, enkä nähnyt selvästi Blondista kuin sen, että on samassa kipuasennossa kuin lampolassakin. Puolessa välin matkaa Blondi alkoi määkimään ja näin pystyssä olevan pään varjon. Mietin, että onpa outoa. Perillä n. klo 23.30 avataan Passatin takaluukku ja vastassa on mitä pirtein pikku lammaskulta! Blondihan ei kotona ollut syönyt tuntikausiin, niin rupesi syömään perillä pihassa ruohoa ja teki pissat. Joukko ihmisiä katsoo lammasta hölmistyneenä, yhdellä pistooli ladattuna. Hetken siinä äimisteltyämme tilannetta, päätimme yhteistuumin, että ei tätä lammasta taideta tähän kyllä ampua.
Mitä tässä nyt sitten tapahtui? Ei aavistustakaan! Joko auttoivat homeopaattiset tai sitten olivat asialla Korkeammat voimat. Niinpä lammaskulta takaisin autoon ja kohti kotia. Kaiken varalta jätin Blondin yöksi talliin ja kävin sitä tarkkailemassa. Kotona sama meno jatkui. Blondi söi hyvällä ruokahalulla heinää, joi, pissi ja kakkasi. Eniten Blondia näytti tilanteessa haittaavan yksin olo. Aamulla Blondi pääsi takaisin muiden lampasten joukkoon ja koko päivän ollut täysin "normaali".
Kiitos vielä Mehtäpirulaisille vaivannäöstä ja ylimääräisestä säätämisestä. Ei ihmetellä jos pidätte meitä täysin kajahtaneina! Mutta tilannetta jäämme nyt seurailemaan... Elämä on joskus tosi merkillistä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti