Karkulaiset

Asialla oli (valitettavasti) kolme suomenhevosta ja yksi wannabe suomenhevonen. Tallimies meni puoli yhdeksän jälkeen pihalle iltatöille. Ensinnäkin ohi oli viuhahtunut pari suomenhevosta. Sen jälkeen tuli soitto sisälle ja ampaisin kaveriksi. Tarhasta olivat poistuneet yllä oleva joukko. Tarhassa kiltisti oleskeli Skipi, Matti ja Vallu. Osaatte sitten päätellä ketkä ottivat iltalenkin pellolla. Olivat hajottaneet pikku-uuhien aidan ja sieltä löytyi kyyhöttämässä pikkulambi verkkoon sotkeutuneena kiven juurelta ainakin viisi metriä sieltä missä sen aidan olisi pitänyt olla. Näytti kuolleelta, mutta lähempi tarkastelu osoitti, että oli vaan järkyttynyt ja pahasti jumissa. Irroitettiin neito pälkähästä ja koko joukko näytti silmin nähden järkyttyneeltä.

Sen jälkeen alkoi kiinniotto. Tuisku kärkenä, kukas muukaan johdatti irti olevan joukon isolle pellolle. Sillä aikaa kun ottivat siellä vähän vauhtia, niin sisäistettiin Skipi ja Matti. Vallu halusi vissiin jäädä katsomaan näytöstä ja parkkeerasi itsensä laitumen viereen. Kerettiin jo välissä vähän tuhoja selvitellä, kunnes Pouta osoitti jotakin järjen merkkejä ja antoi itsensä kiinni. Niinpä laitoin narun sille kaulaan ja talutin takaisin talvitarhaan. Muut tollukat käveli perässä. Niin sitten sisäistettiin kaikki paitsi Tuisku ja Vallu. Tuisku aloitti Vallu-paran juoksuttamisen ja jäivät vielä hetkeksi miettimään ulos syntyjä syviä.

Sillä aikaa kun pojat mietti mennäkö vai eikö mennä tyylisesti, tallimies kerkesi korjata lammasaidan, syöttää lampaat ja minä sitten korjasin täysin hajonnutta talvitarhan aitaa. Sähköt piti asentaa taas toimintaan ja muutama hajonnut liitin vaihtaa uuteen. Hetken sitten nämä kaksi mietittyään suostuivat sisäistämään itsensä. Tänään EI OLLUT tarjolla iltaruokaa, paitsi Skipi, Matti ja Vallu sai leipiä kun muut mökötti karsinoissaan. No mutta eipähän meillä olekaan karkailleet hevoset ihan äskettäin. Tällä kertaa ei ollut edes kuutamo, niinkuin Tuisku oli muutama vuosi sitten silloisen sydänkäpynsä Tatin vienyt isolle pellolle kuuta katsomaan. Mitä lie tapahtunut, se jää salaisuudeksi.