Ensin oli vuorossa Pouta. Hiphurraa, käytiin ratsastamassa. Ensin mentiin kentällä, Pouta olisi todennäköisesti tehnyt kuperkeikan, jos olisin pyytänyt, oli niin kiltillä tuulella. Mutta otettiin ihan rauhallisesti, vähän kaikkea kokeiltiin. Sen jälkeen laukattiin latopellolle ja käveltiin vielä pitkin tiluksia. Mokka seurasi perässä kuin hai laivaa. Mokkishan on meillä taas ollut pidemmän jakson "sairauslomalla". Mokalta löytyi pari viikkoa sitten kuvissa selkärangasta luupiikkejä ja on nyt aika pitkällä lääkekuurilla, homeopaattista tukihoitoa unohtamatta. Valmalla tehnyt myös hyvää kun on toinen tyttö talossa, leikkivät kovasti keskenään.
Poudan jälkeen vuorossa oli Usva. Pelkäsin, että on oppinut kaikki pahat metkut, kun ollaan oltu rehellisesti sanoen todella laiskoja tekemään yhtään mitään. Mutta Usva osaa tulla portista jo aivan superhienosti ja yhtään ei tallissakaan ikävöinyt kavereita, vaikka oli siellä yksin. Ensin harjailtiin huolella ja putsailtiin kavioita. Sitten testattiin vähän rensseleitä, ei mitään vaikutusta. Joku juttu tässä on takana, ei kaikki voi olla näin helppoa varsan kanssa. Luulen, että se kostatuu vielä tulevaisuudessa. Koska mitenkään ei voi olla mahdollista meidän kohdalla, että mikään onnistuisi kovin yksoikoisesti.
Eli ei mitään erityistä, vaikka siloissa kilisi karhukello. En laittanut mahavyötä kiinni, mutta muuten "säkittelin" siloilla ponin läpi. On se Usva aivan hurjasti kasvanut, iso tyttö jo :) Ja mamman silmäterä. Usva on "hiljaisessa" myynnissä eli jos löytyy oikein ihana ihminen ja luonnonmukainen koti tälle varsalle, niin voin harkita Usvan myymistä. Muutoin meillä siintää jo tulevat metkut silmissä!
Mattihan muutti heppojen kanssa laitumelle ja ovat nyt Usvan kanssa parhaat bestikset. Menee näin: Usva ajaa Mattia takaa, Matti tekee täyskäännöksen ja rupeaa puskemaan. Paras juttu oli se, kun Matti nukuu tietysti makuullaan, niin Tallimies oli nähnyt toissa päivänä, kun Usva oli hellästi käynyt kopasemassa etukaviolla, että nyt voitas Matti leikkiä :) Ne on tosi suloisia, näkisittepä.
******
Tipulassa ei ole vielä lisää tullut. Edelleen haudonnassa 13 munaa ja kaksi elävää. Kovasti tipuset kasvaa ja kaikki mammat nyt (ainakin toistaiseksi) niitä hoitaa. Tallimies yritti eilenköhän se siirtää tiput huolehtivaisimman mamman kanssa erilleen, mutta oli kaikki huutaneet niin kovaa, että oli pitänyt palauttaa. Erillishäkki odottaa, jos tappajat lähtevät liikkeelle.
Reilun viikon päästä odotellaan ensimmäisiä karitsoita. Ainut huolenaihe on Anelman utaretulehdus, aivan käsittämätöntä. Pakko oli antaa Ketovet:ä tänään ja homeopaattisia mennyt jo useamman päivän ajan. Huomenna pakko soittaa lekurille, jos ei ala toeta. Ketovet ei sovi kantavalle, mutta koska kartisointi on näin lähellä, niin maailma kaadu jos jo syntyisivät, näin pohdittiin ell kanssa. Odotellaan miten käy.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti