9. helmikuuta 2013

Tuisku maastossa


Tarhassa odottelin portilla, että mikä hevonen se luokse tulee, Tuisku tuli. Usva kyllä tarjoutui, mutten sattuneesta syystä ottanut :) Tuiskun kanssa sitten ihan kahdestaan vietettiin laatuaikaa maastoillen. Koska Tuiskun jalka ollut muutaman päivän taas ok, niin ajattelin, että käydään kevyt maasto, ettei hikoaisi edes koko hevonen. No se kyllä jäi ajattelun tasolle. Laukattiin mennessä kaksi pätkää, koska Tuisku halusi. Toisella laukkapätkällä oli sellainen tunne, että ei ole ratsastajalla ihan kaikki piuhat oman vallan alla. Jotain mystisiä menohaluja tuntui todella olevan.

Loppumatka käveltiin kyllä sitten ihan kokonaan. Käännyttiin puunhakupaikalla eli vähän pienestä soramontusta eteenpäin, matkaa taisi kertyä n.7 km. Jos laiskuudeltaan taas saisi aikaan, voisi ruveta mittailemaan sykkeitä yms.... Laitetaan se toivelistan jatkoksi.

Tallilla meillä oli sitten n. tunnin lenkin jälkeen tooooodella hikinen hevonen, että kivat vaan Tuisku :) Tosin hevonen oli aivan intona lenkistä, eikä ihme, koska en edes muista milloin olisin itse ratsastunut Tuiskulla. Tehtiin todella huolelliset venyttelyt ja harjailtiin vähän lisää. Loimet niskaan ja pihalle :)

Usva norkoili portilla, joten otin sen sisälle tai paremminkin laskin sen sisälle. Laitoin Usvan pesupaikalle kiinni ja voin nyt myös tunnustaa (laiskanako varsanomistajana??), että tein senkin tämän hevosen kanssa ihan ensimmäistä kertaa. Odotin vähintäänkin pukkihyppyjä, mutta seisoi suht hienosti paikallaan harjauksen ajan. Siiri äitinsä kera rapsuttelivat minkä kerkesivät, tekee hyvää Usvalle! Siis harjailtiin ja putsattiin kaviot. Sekä otettiin vähän homeopaattista, kun maha löysällä. Hyvä Usva ja hyvä minä!

************
Valma. Aikamoinen neitokainen. Tässäpä tunnelmia päivän ajalta:

Aika viattoman näköinen, olevinaan. Tätä tässä kirjoittaessa  söi juuri kirjahyllystä sarjakuvasta nurkan...
Päivän paras hetki, päiväunilla Tatun ja Harmin kanssa :)
Harmi kehrää rutisi kun Valma suoritti korvien pesun. Aika mielenkiintoinen parivaljakko tulee varmasti tästä!
Ossin sylissä on kiva syödä jäniksen korvaa.
Valmalle ostettiin erilaisia vaatteita (jotka ovat sitten isompana sopivan kokoisia) ja koska itse käyttäjä on vielä liian pieni, pääsi Leevi yhden koltun kokeilijaksi. Valmastahan tulee aika lailla Leevin kokoinen aikuisena, joten hyvin näyttäisi neule istuvan ;-D Tosin Leevi ei vaikuta kovinkaan tyytyväiselle kuvassa, mistäkähän tuo johtusi....
Peetuhan on käyttäytynyt siihen malliin, että Valma on aivan ilmaa. Ei ole sitä huomaavinaan ja kiertää sen kaukaa. Äsken tapahtui ensimmäinen lähestymisyritys Peetun taholta, yritti leikkiä jo! Jospa se siitä. Valma kävi taas räkyttämässä Peetulle ja sai kyllä sitten turpiinsa, kuten eilen illalla. Mutta ne on niitä asioita, joihin ihmisen ei sovi puuttua, vaan nuorenparin pitää setviä välinsä ihan keskenään. Jäämme nyt mielenkiinnolla seuraamaan, että miten se suhde siitä kehkeytyy =)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti