9. joulukuuta 2011

Maastoratsastusta armeijansatulalla

No,niin.Tänään oli vuorossa kevyttä "köpöttelyä" maastossa ja niitä polkuja täällä kyllä riittää.Olen innostunut keräilemään armeijan vanhaa, poistettua kalustoa.Työkärryjen lisäksi on kolme satulaa,niistä kaksi venäläisrunkoista "tykkisatulaa" ja yksi parempi Friittalan valmistama upseerisatula.No,tällä viimeksimainitulla kävin Tuiskun kanssa maastossa.Valjastus oli tänäänkin yhtä pyörimistä ja steppailua, tallin käytävällä suorassa pysyminen aiheutti vaikeuksia... Juu,tiedän kyllä mitä mieltä oikeat ratsastuksen harrastajat ovat näistä vanhoista ylijäämäsatuloista.Yhdenkoon satulat on aikoinaan tehty vain kestämään ja sitä ne totisesti ovat,kestäviä,suorastaan pomminkestäviä!

Tuisku oli sitten ratsuna itse rauhallisuus...tällainen huru-ukkokin pysyi satulassa ja maastolenkistä kehkeytyi meille molemmille mitä ikimuistoisin tapahtuma :) Hevosen selästä käsin on mukava katsella tiluksia ja tehdä suunnitelmia tulevia savotoita silmälläpitäen.Kylätiellä jo vähän raviakin pisteltiin ja siinä tuli vastaan näiden satuloiden ongelmat...ne ovat todella kovia ja käyvät kipeästi takamuksiin, varsinkin miesten on syytä osata heti keventää oikea aikaisesti :) Muuten täytyy vain ihastella Tuiskun lennokasta askelta ja herkkiä avujen totteluja...siis kovasuinen ei ollut kyllä ainakaan selästä käsin.Lopuksi kotiin tullessa kierreltiin pellolla ja pihateillä,kun sitten saavuttiin tallin eteen, niin Tuiskupa pysähtyikin kuin seinään ja käänsi katseensa minuun, "Retki on päättynyt,alas vain sieltä ukko" (Hymyilytti tämä hevosen päättäväisyys :)

Hokit olivat löystyneet ja vasemmasta takakengästä oli jo yksi pudonnut,olisiko sitten syynä tämä tallin betonilattialla tapahtuva "tanssiminen"? Harjatahan tuota pitäisi enemmän,myös tätä paksua talvikarvaa....mitähän se Heidikin sanoo kun tulee hevostaan katsomaan?

Ja rahkeet vaihtaa nuihin uusiin länkiin,vanhat ei ole täysin sopivat.

T:Anssi

1 kommentti:

  1. Ainiin, olenkin unohtanut mainita, että Tuiskulle on opetettu semmonen (pieni) paha tapa... Kun ollaan ratsastamassa ja tullaan pihaan takaisin, niin se on tottunut, että se saa selästä käsin leipää, porkkanaa tai sokeria... Öö... Ei sille ole pakko antaa, mutta Tuisku saattaa antaa vaan pahan silmän, jos herkkua ei tule. Se on sellainen kiitos tehdystä työstä ja sitä en tiiä onko se hyvä tapa vai ei, mutta meidän oma juttu ollut :)

    Kerkiäiskö jos toisin ne rahkeet sitten tullessani...? Vai pitäisikö ne laittaa tulemaan postiin?

    Varmasti harjaan Tuiskua kun tulen, on niiiiin kova ikävä!!!!!

    VastaaPoista