Lisää päivitystä!

Kyllä on nyt blogi ahkeran päivityksen alla! Hienoa! Kommentoin tuota Tuiskua nyt tähän samalla muun asian ohessa. Tuisku taisi olikohan viime keväänä, kun oli piehtaroinut tallin seinän vieressä (oli silloin tallin seinä osa tarhan aitaa). Tulin kaupungista kotiin ja ihan paniikissa kun hevonen makaa liikumattomana, luulin jo että on henkensä heittänyt. Mutta siis sama ilmiö, eli jalat liian lähellä seinää, eikä päässyt ylös. Mutta siis mies kun Tuisku on, niin voiko tollukkamaisempaa toimintaa edes odottaa?? ;)

Kyllä Tuisku tosiaan on ajamisessa enempi rauhallista sorttia, kuin menevää. Treenikärreillä ajaessa, jos otetaan "vauhtia", niin harvemmin nostaa laukan, kai siellä jotain ravihevosta vielä jossain syvällä on, kuin muistaa ravata. Välillä kyllä sitä laukkaakin tulee, mutta onneksi harvemmin.

Toivotaan, että ne uudet länget sopii, itekin jotenkin pelkäsin, että kun ne entisetkin tuntuivat niin kireille, mutta olivat ainoat länget jotka sille loppujen lopuksi istuivat, eikä hikilänttejä tullut. Mutta katsotaan miten käy tällä kertaa. Tuon sitten ne nahkaiset rahkeet sun muut tullessani. Voi Tuisku, on niiiiiiin kova ikävä! Ihan kateellinen olo täällä välillä pilkistelee.... Mutta voit Anssi uskoa, että olen Tuiskun ja sinunkin puolesta ihan superonnellinen, että olette päässeet jo yhdessä vähän touhuilemaan! Sniif, ikävän ja ilon kyyneleitä... :)

No, mutta nyt asiaa täältä kotinurkilta. Eilen aamulla lähti sitten ensimmäinen erä karitsoita teuraaksi ja huomenna olisi haettava pojat ja toimitettava eteenpäin. Sinne menivät rakkaat Aslak, Arsi ja Aatos. Näin se elämä menee vaan. Vielähän noita kolttosia jäi ja keksivät karata tänään kahteen otteeseen. Hieno ulkoilutarha joka "pienille" (yli 50kg:lle) pässeille tehtiin, keksivät pojat, että aidan yli voi sitä venyttämällä karata. Ensin löytyivät hevosia töllistelemästä ja vähän ajan päästä olivat karanneet uudelleen ja löytyivät sitten meidän kuistin rappusilta. Oli meillä hauskaa!

No aamulla ihan lähes yht'äkkiä pihaan pamahti 20 tonnia kalkkia. Onhan sitä odotettu, mutta nyt se sitten tulla tupsahti. Kalkin levitys ei onnistunut silloin aiemmin, kun oli nuo meidän suopellot sen verran pehmeät, että olisi kuljetuskalusto uponnut sen siliän tein. Nyt kun on lunta tullut ja maakin jo vähän jäässä, niin kesti pelto levityksen. Omalle pellolle meni 10t ja vuokrapelloille toinen mokoma. Toivotaan, että vähän parantaisi maan pH:ta, on sen verran huonossa jamassa nuo lohkot. Tosin kalkkia täytyy lisää laittaa todennäköisesti ensi syksynä, kun suositus oli hurjat 25t hehtaarille hyvän tasapainon saamiseksi.... Että näin täällä kotosalla.