Tyttöjen talvi

Meillä on lunta aivan järkyttävän paljon. Maastolenkit ovat aivan totaalisen tukossa, hevosia on mahaan asti metsässä lunta, joten lopputalvi kenttäillään aika tiiviisti. Hevoset ovat enimmäkseen reippailleet viikonloppupainotteisesti, koska viikolla olen ollut tosi väsynyt, sekä kaikenmaailman kokouksia sun muita kissanristiäisiä on taas tupannut kertymään.

Tuiskun kanssa en uskalla lähteä hankeen, olisi varmasti niin kipeä että en uskalla edes kokeilla, Vallusta puhumattakaan. Vallu viettää parin viikon päästä 20v synttäreitä, joten porkkanaherkkuja on luvassa. Hepat vaikuttavat varsin tyytyväisiltä pihattoelämään, liikkuvat entistä enemmän tarhassa ja koko metsäaluekin on erihyvin polkuja täynnä. Myös eräät käyvät siellä ihan pitkin pituuttaan ottamassa unosia, kuten Skipi tässä taannoin. Pelkäsin sen jo henkensä heittäneen kun aamuyön aikaan kävin ennen töihin lähtöä hepat tarkastamassa. Metsässä näkyi tumma mytty (lue: loimitettu Skipi) ja pelkäsin pahinta.... Sydän kurkussa lähdin juoksemaan kohti, kunnes hieman pöllämystynyt Skipi kampesi ylös yöuniltaan. Nämä meidän vanhukset järjestävät välillä sydämentykytyksiä ;D

Töttis on sopeutunut laumaan kun humpsista vaan. Ruokailee jo muina naisina paalilla muiden kanssa. Usva ja Töttis leikkii aika paljon, Instagramissa löytyy jouksuvideoita. Yllättävin tapahtuma eläinrintamalla on meidän Leevi-kissa, joka on kuuden vuoden jälkeen taas palannut "keskuuteemme". Vaikka Leepu / Mau-Mau / Iso-Maukku on meidän vanhin kissa (kohta 10v) on hän kissaporukan vainotuin. Leevi on sitkeästi asustellut kylpyhuoneessa, mutta jokin ihme nyt tapahtui. Yhtenä päivänä löytyi aivan järkyttävä määrä kylpyhuoneesta kissankarvoja ilmeisimmin kissatappelun jäjiltä ja kun tarkemmin asiaa selvittelin, tajusin, että ne ovat Harmin karvoja. Leevi oli vissiin antanut Harmille kunnon pöllytyksen. Tämän episodin jälkeen ja Leevi enimmäkseen asustellut keittiössä ja olohuoneessa, sekä nukkuu meidän sängyssä!!!

Lammasrintamalla on tapahtunut suuria muutoksia, kun karitsat lähtivät viikko sitten teuraaksi. Nyt on hiljainen piha ja suuri suruhan se on joka kerta, kun rakkaat lampakset lähtevät. Tuntuu, että koko lammaslauma on ollut surullinen ja hyvin hiljainen. Uuhilauma on myös vielä aika lailla sekaisin, kun osa vanhoistakin lähti edellisessä satsissa teuraaksi ja lauma hakee nyt muotoaan ja uutta johtajaansa. Jokainen karitsakin on oma persoonansa ja jään jälleen kaipaamaan tätäkin porukkaa. Onneksi nämä veikeät otukset pysyvät sydämessä ikuisesti.

Töttiksen kanssa ollaan pari kertaa kokeiltu ratsastusta. Hieman raaka peli vielä, mutta jos tehokkaasti mutta todella hellästi jaksaisi tämän tamman kanssa tehdä töitä, niin tapahtuisi nopsaan todella paljon. Aivan mieletön hevonen! Jos olisi erityisesti aikaa, voisi olla kuule Hirnakka, että et saisi Töttistä takaisin enää koskaan :D

Tässä muutamia kuvia Ossin ottamana. Myös Pouta sai taas Marian toimesta liikutusta. Ja Usvan kanssa on muuten tehty kentällä pohkeenväistöä ja laukkaharjoituksia. Siitäkin tulee vielä kiva peli,kun vaan keretään treenailemaan. Eli hevoserintamalle kuuluu oikein hyvää.

Ja lopuksi vielä Pouta

Täti on jälleen täällä ♥

Laumamme täydentyi tänään täydellisen värisellä suomenhevosella. Kyllä silmiä hivelee taas kun on neljä liinakkoa laumassa, toki kauniita ne pari värivirheellistäkin ovat. Töttis muutti meille asumaan "joksikin ajaksi". Hirnakka, yritetään pitää huolta ja hevonen pellossa, nou hätä =D

Saattoihan se arvata, että koko lauma sekosi Töttiksen paluusta. Miesväki eri toteen. Tammat olivat vähintäänkin nyrpeitä Töttiksen paluusta.

Onko tämä minun tyttöystävä????

Ei hyvänen aika. Miksi se tuli tänne????

Tuiskulla on taas tekemistä. Varjella uutta tulokasta lauman muilta ihailijoilta.

Skipi-papparainen sai vauhtia niveliin. Tuli kiitolaukkaa ja hurjia pukkeja.

Kaikki hevoset juoksivat pitkät tovit ja ovat ihan hikisiä. Räntää tulee lähes vaakatasossa, mutta se ei näytä haittaavan muita kun kuvaajaa.

Töttis ♥ Tuisku

Töttis, varjelen Sinua muilta. Taidan olla in love ♥♥♥

Siitäs saat Töttis, kun jätit minut viime keväänä. T. Vallu

Ps. Vallu ja Töttis pääsee ensi yöksi sisälle, että Töttis saa vähän levähtää tältä yli-innokkaalta laumalta.... Jospa se Vallukin sitten yön hiljaisina tunteina vähän leppyy...

Hevostelu viikonloppu

Tänä viikonloppuna kerkesin ratsastaa molempina päivinä, ihme kyllä. Oli muutoinkin rento viikonloppu, eilen saatiin naapurit kylään ja päiväkahvit pidettiin pitkän kaavan mukaan. Keitettiin kahvit kolmeen kertaan ja parannettiin maailmaa ja syötiin törkeä määrä herkkuja. 

Herkkujen syönnistä puheenollen. Olen syönyt viikonloppuisin oikeastaan mitä sattuu, mutta viikolla ollut sitten tarkka syömisistä. Nyt on salilla käynti ollut aika harvaa, mutta siitä huolimatta paino pysyy siinä mihin se jäi silloin treenijakson jäljiltä. Ja se on pääasia.

Eilen Tuire lähti maastoon kaveriksi, kiitos siitä! Lähdettiin Poudan ja Usvan kanssa Saavalle maastoon tarkoituksena mennä sinne laukkaamaan eli opettamaan Usvalle laukkaa. Reissu onnistui paremmin kuin hyvin. Pouta olikin sen verran reipas, että ravin imussa Usva sai tulla perässä laukalla. Usvalla on oikein mukava laukka istua kyydissä, Vähän meinasi ensimmäisellä pätkällä innostua ja heitti ilopukin. Tallilla oli Usvakin ihan ensimmäistä kertaa hikinen ratsastuksesta, mutta ilmeisen tyytyväiseltä vaikutti Usvakin. Pouta pääsi vielä kentälle laukkaharjoituksiin.

Tänään oli vuorossa jälleen Pouta ja Usva. Itse olen tainnut viimeksi mennä Poudalla pari viikkoa sitten. on Maria ja Hannele huolehtineet Poudan liikuttamisesta. Pouta oli kentällä aivan mainio, todella pehmeä ja miellyttävä. Otettiin paljon laukkaa ja pohkeenväistöjä. Lopuksi käveltiin pieni pätkä metsätietä. Usva sitä vastoin käyttäytyi hieman pöljästi ja mietin, olisiko pitänyt lähteä kentälle sen kanssa ollenkaan. Ravit meni suht ok ja nyt alkaa ohjausasiat olla kunnossa. Usva menee aika hyvin jo painoavuillakin ja saa aika kevyellä ohjastuntumalla käännellä. Välillä puisteli päätään, mutta välillä pärskyi ja laski vähän päätään. Päätin kuitenkin kokeilla laukkaa myös kentällä ja ekaa kertaa hirvitti Usvan selässä ihan todenteolla. Lähti nimittäin kuin tykinsuusta ja meinasi innostua siinä määrin, että meikäläisenkin hurjuusraja ylitettiin. Yhden laukkapätkän jälkeen otettiin loppuravit ja loppukäynnit. Leipää tietty syötiin ja harjailtiin lopuksi. Selvisin jälleen hengissä! 

Alkuviikolla lähti vanhoja lampaita 4 teuraaksi sekä yksi karitsa Kaarina. Vanhoista lähti meidän johtajalammas Annikki, Margaretha, Ainu ja Iines. Suru on melkoinen, vanhoista lampaista luopuminen otti koville ja siitä yli pääseminen kestänee oman aikansa. Lammaslauma on hieman hukassa, kun lähti aikamoisia persoonia laumasta... Mutta näillä mennään.

Helmi & Valma

Kuvakollaasio koirista talvisena päivänä

Helmi rakastaa yli kaiken lumessa touhuamista.

Turpa lumessa on tuttu näky tältä talvelta.

Tuijottaen hyvältä välimatkalta.

Sitten mennään vähän lähemmäksi.

Sit mennään eikä meinata, Helmi vetää hirveätä hepulia ja lumi roisku.

Valma pysyy suht paikoillaan, mutta Helmi jatkaa omaa esitystään.

Helmi näyttää saaneen sähköiskun kesken touhuamisen ja virtaa näyttää riittävän.

Umpihangessa se pikkukoirakin etenee ja nopsaan.

Valma vuorostaan ottaa ritolat.

Valma kun saa hepulin niin mennään ihan ihme tasajalkaloikkaa.

Kyllä ne jaksaa.

- Tallimies -