Työleiri

Tuntuu, että eletään työleirillä. Tallin vuosihuolto on rankkaa. Tallimiehen kokeiltua kalkin levitystä päätti huomenissa kävellä kauppaan ostamaan ruiskukoneen. Mutta homma etenee. Tänään on aloitettu ikkunoiden pesut, sekä kesävieraamme pesi ikkunoiden kalterit (jotka siis irroitettiin) ja ruokalaatikot. Ampilta oli lainassa iso jätti-imuri, jolla imuroitiin varustehuone, sekä hämähäkin seitit pitkin tallia. Eli enää ei ole kuin kalkin levitys, sekä vähän maalausta. Kyllä se siitä.

Late sai oivan laitumen itselleen tallin ja talvitarhan välistä. Tässä rakennus meneillään. Huomatkaa etualalla näppärä työkalulaatikko.

Onnellinen pässykkä.

Iltatunnelmia laitumelta. Usva tulee juoksujalkaa portille, kun joku ihminen sinne saapuu.

Ja loppulauma löntystää perässä.

Pouta kentällä

Uskomatonta, mutta totta. Olen ratsastanut Poudalla. Menimme alkukäynnit maastossa ja tallin pihalla Pouta koki ensimmäisen järkytyksen kun suuntasimme vielä kentälle. Alku oli todella tahmeaa menoa. Kunnon laukkaverryttelyiden jälkeen olikin hyppysissä erimainio ratsu. Tehtiin paljon lyhyitä laukannostoja niin käynnistä kuin ravista ihan uralla. Ihana herkkyys oli tallessa ja tuli hyvä mieli. Sen jälkeen otettiin esteiden ympärillä pujotteluita käynnissä ja ravissa. Samalla taivuteltiin ja vähän siirreltiin vuoroin etu- ja takapäätä pois kulku-uralta.

Lopuksi vähän ravia  ja loppukäynnit latopellolle. Pouta oli taas tallin pihalla ihan ihmeissään, että pitääkö sinne maastoon lähteä toistamiseen. Maastossa otettiin mennessä ihan lyhyt pätkä laukkaa, vähän ravia, suurimmaksi osaksi käveltiin. Tallille tultaessa rupesi satamaan kaatamalla, joten siirryttiin ulkopuomilta sisätiloihin. Sadetta pitäessä tehtiin kunnon leipävenytykset, sekä ihan perinteisiä venytyksiä häntää ja jalkoja hyväksi käyttäen. Kuvaa ei ole todistusaineistoksi, kun jätin puhelimen sisälle. Joskus on ihanaa kulkea ja olla ilman puhelinta.

Ilta meni sitten rattoisasti mökillä saunoessa ja paljussa lilluen. Ah, palju, mikä taivaallinen keksintö maan päällä.

Tallimies­™ goes Warkaus

Kuten otsikosta käy ilmi niin allekirjoittanut oli reissunpäällä eli viikon työkeikalla varkaudessa tuurailemassa meidän Tompan lomia. Sunnuntaina lähdin liikenteeseen ja mukaan sattui pari reipasta apulaista eli O ja sen kaveri M.

Heti alkumatkasta vastaan tuli Sirkus Finlandian rekkaletka eli varmaan parikymmentä autoa peräkkäin sirkuksen väreissä. Kuva ei tee oikeutta näylle.

Takapenkiltä kuului välillä semmoista käkätystä, että ei ollut tylsistymisestä tietoa :)

Heti maanantaina sattui aivan loistava keli ja pojat suunnistivat pyörillä kylille heti aamusta alkaen.

Pakko oli ottaa fotoa WAS:in kakkossijaisautosta eli Smarista. Ensimmäistä kertaa elämässäni ajoin tuolla mopoautoa pienemmällä autolla missä on tosi hassut vaihteet. Auto on siis todella pieni. Rajasin itseni pois kuvasta, koska näytän liian isolta auton rinnalla :)

Tatu toivonut pidemmän aikaa Turtlesjuttuja, joten pitihän sitä käydä tuliaiset hommaamassa. Luonollisesti Otto sai myös oman Turleus (kuten meillä sanotaan) hahmon.

Tiistaina töitten jälkeen pyöräilyä poikien kanssa. Keli ja seura mitä mainionta.

Välillä piti pysähtyä jäätelölle paikallisella kitskalla.

Leffoja katottiin niin päivällä kuin illallakin. Paavo Pesusieni tuli myös tutuksi reissun aikana ja keräsi ehkä suurimman suosion katsotuista videoista.

Ostettiin kitymarketista Uno® ja Skip-Bo­® pelit noppaversioina mitkä ovat 0,33L tölkeissä. Pojat testailevat Unoa® kyseisesä kuvassa. Erittäin hauskoilta peleiltä vaikuttavat molemmat ja eivät olleet hinnan kiroissa kun olivat 2€/ kpl.

Tiistaina tuli ihan jotenkin vaan puhetta Geokätkeilystä (Ossin kanssa pari vuotta sitten Joensuussa Prismalla etsittiin yksi ja se jäi siihen). No siitä innostuneena ladattiin puhelimeen apsi ja lähdettiin töitten jälkeen etsimään niitä. Siinähän se ilta menikin mukavasti pyöräillessä ja etsiessä kätköjä puhelimen GPS:n avulla, löydettiin 1 kätkö.

Ostin 1kk Premium jäsenyyden, jotta saadaan kaikki kätköt näkyville. Etsittiin useampaa, mutta Varkauden kätköt ovat todella haastavia (yhden kätkön kommenteissa käy ilmi, että pitää olla suunnilleen tikapuut tai joku naruviritys sillalta alaspäin, että kätkön löytää). Yhtä kätköä etsiessä törmättiin QR koodiin Infotaulun takana ja luulin että se on se kätkö. Sen kun skannas niin heitti nettiin Munzeen sivulle ja olin ihan, että Whaaaat? 

Keskiviikko aamuna sitten piti tutustua Munzeen hommaan tarkemmin ja selvisi, että se on niinkuin Geokätkeily, mutta ei etsitä fyysistä purkkia/rasiaa jossa logikirja vaan skannataan puhelimella QR koodi ja siinä koko idea. Edelleen edetään puhelimella/gepsillä etsien kätköjä.

Keskiviikkona noin klo 21.40 etsimässä Geokätköä Mekaanisen Musiikin museolta.

Ravitseva ja terveellinen iltapala edellisen kuvan iltana noin. klo 22.25 :D

Pojilla meinas käydä välillä kelien takia aika pitkäksi ja sitten taas ei.

Torstai-illan ensimmäinen Geokätkö umpikuusimetsässä roikkuva tonttu jonka sisällä vanhanaikainen filmirullaviritys.

Kätkön löytäneet seikkailijat.

Varkauden vesitornissa etsimässä kätköä.

Tornissa edelleen.

Löytyhän se kätkö lopulta kun O kävi kysymässä henkilökunnalta vinkkiä, että missähän mahtaa sijaita. Lopulta kyseinen kätkö oli siis magneetilla metalliputken sisällä näkymättömissä eli ei todellakaan mikään helppo rasti.

Jos yhtään heräsi kiinnostus (toivottavasti) niin lisää aiheista:

Geokätköt (suomalainen sivusto Geokätkeilystä)

Geocaching (maailmanlaajuinen sivu missä kätköt, ilmainen liittyminen, premiumilla n.30€/vuosi saat kaiken asiasta irti | puhelimeen saa softaa ainakin Play kaupasta Androidille ja iTuneista iPhonelle, tarjolla ilmaista versiota ja kympin maksavaa kaiken kattavaa ohjelmaa)

Munzee (Munzeen koti, ilmainen liittyminen, ohjelma ilmainen, eikun skannailemaan QR koodeja pitkin pitäjiä)

ps. Kiihtelysvaaran kylällä 4 Geokätköä eli ne pitää lähteä etsimään. Lähistöllä useampi kätkö lisää ja Hammaslahteen mennessä lisää. Tästä se lähtee.

pps. Yhtään Munzeeta ei vielä täällä, mutta myö asennetaan ensimmäinen lähiaikoina tänne.

ppps.  Varkaudessa allekirjoittanut pyöräili kolmessa illlassa noin 30km etsien kätköjä eli erittäin hyvää hyötyliikuntaa lenkkeilijälle/pyöräilijälle. Voi harrastaa myös muilla paikkakunnilla.

Viikon tunnelmia

Tallimies kotiutui tänään ja sai jotakin ihmeitä tehtyä tälle koneelle, kun sain purettua kuvat puhelimesta. Aikamoinen viikko takana. Merkittävin tapahtuma Kaisun syntymän lisäksi oli se, että sain nukkua viime yönä herämäättä kertaakaan herätyskelloon. Tässä siis muutama kuvanen.

Maalausprojekti heilahti siis vähän eteenpäin.

Nyt on kalkit sekoittumassa ja huomenna alkaa armoton kalkin levittäminen. Levy ja puuseinät on miltei kokonaan maalattu, maali loppui pahimmoilleen kesken.

Tässä on meidän ihana Kaisu. Hän on niin suloinen, että ei usko kukaan. Elisabethin tilanne on pysynyt samana eli jälkeisiä ei kuulu, roikkuu vaan roikale. Eli nyt on ell käynyt kaksi kertaa ja loput hoitelen itse. Joka päivä pistetään antibioottia, sekä mitataan lämpö, ettei ole kuumetta. Optimaalilämpötila on 39 astetta ja tänään oli 39,2, eli ok. Takapää pestään ja kokeillaan varovasti jälkeisiä lähtisivätkö tulemaan. Sain varovasti vedettyä niitä ehkä kaksi senttiä, kuten ell sai eilen... Seuraillaan, seuraillaan.

Juhannuksena veljeni juhannusvieraat kävivät ratsastamassa Poudalla....

...ja ajoivat Tuiskulla.

Kanalan tarvikkeet ovat saaneet myös pesua....

...ja kanala on stailattu. Meillä on taas uuni kanalassa. Hauskinta oli, kun Jalmari nukkui yhden yön uunissa ja kanaemot orsilla. Jallun uskottavuus kyllä oli koetuksella. Uudet pesät ovat innoittaneet kanaemot munintapuuhiin. Suosittu on myös heinäruukku, johon kana saa mukavan pikkupesän. Yksi lauman kanoista on "kateissa" joko oikeasti tai leikisti. Hävisi toissa iltana laumasta ja ilmestyi porukkaan seuraavana iltapäivänä. Kunnes taas hävisi omille teilleen kun olisi ollut aika mennä yöpuulle. Joko se on oikeasti kuollut/hävinnyt tms. tai sitten niillä on jossain salainen pesä, jossa se hautoo. Pesää ei ole löydetty, vaikka ollaan etsitty.

Luulin Margin kadottaneen pari vauvaansa. Olin jo paniikin vallassa, että missä on Kalle ja Kaarina. Tallessa olivat! Suosikki nukkumapaikka on kaivonrenkaassa.

Karitsat kasvaa ihan hurjaa vauhtia. Kohta ne on niin isoja, että niitä ei voi pitää sylissä. Onneksi on vielä pienten osastoa jäljellä, joita voi vielä sylitellä.

Messut kutsuvat. MTK lähetti jäsenilleen ystävällisesti liput Farmarimessuille. Sinne siis ensi viikolla.

Kaupunkilaiskissojen matkassa tuli luonnollisesti oma monitoimiteline, jonka Hurja on ominut itselleen. Riippumatto -tyylisessä kupissa kelpaa nukkua päiväunia. Tämmöistä viritystä täytyy harkita ihan pysyväksi ratkaisuksi meillekin.

Iltaunilla yhdessä. Takana Bella-Pulla ja edessä Nyytti eli tuttavallisemmin Murju. Bella ulkoilee oikeastaan koko ajan, käy vaan sisällä nukkumassa ja syömässä. Murju käy vaan kuistilla kääntymässä ja tallustelee sisätiloissa. Murju tykkää nukkua vaatekaapeissa ja tänään se löytyi pelikaapista. Bella aiheutti sydämentykytyksiä löytymällä pyykkikorista.

Valman koiraperhe vieraili eilen illalla. Tatu tekee iltapalaleipää ja muutama muukin on vailla syömistä. En tiedä mitään niin ahnetta rotua kuin kääkät. Niillä on aina nälkä ja ne ovat kerjäämisen mestareita :) Kylässä oli äiti (Elsa), isi (Esko), sekä iso- ja pikkusiskot (Elma & Martta).

Jatkoa edelliselle...

Aamulla tilanne oli sama kuin yöllä, eli pienesti roikkuu jälkeiset Elisabethillä. Annoin lisää Arnicaa ja soitin eläinlääkärin paikalle. Eläinlääkäri kokeili varovasti sisäkautta, mutta ainakaan ihan hollilla ei tuntunut ainakaan karitsaa olevan tulossa. Ellu sai oksitosiinipistoksen ja viiden päivän antibioottikuurin. Jos vuorokauden kuluessa ei ala kuulua jälkeisiä, soitetaan ell uudelleen. Tai sitten ei.

Soitin Ouluun entiselle opettajalleni, joka on siis myös homeopaatti ja sain neuvoja sieltä. Nyt on likoamassa Pulsatilla, jota annetaan kolme kertaa tunnin välein vesiliuoksena. Sillä kokeillaan, josko syntyisi jälkeisetkin. Lähden siis kohta lääkitsemään näillä uskomuspillereillä lisää. Eläinkokeet ovat kivoja!

Ps. Olen niin kuoleman väsynyt tästä viikkojen valvomisesta, että tuntuu ettei järki juokse. Toivottavasti tästä selvitään lähipäivinä ja pääsee takaisin normaalin elämän rytmiin. Ensi viikolla onkin touhua tiedossa, kun on farmarimessut, jonne ystävällisesti MTK lähetti kaksi ilmaislippua, sekä viikonloppu huipentuu "Korkean paikan leirillä" eli siis meidän jo talvella Helsingin reissulla suunnittelema ratsastusleiri "only for ladys" -teemalla. Siitä sitten lisää infoa jahka saadaan tietokone kuntoon. Nyt ei pysty purkamaan kuvia, ei tulostamaan, eikä liittämään enää tiedostoja. Taitaa koko kapistus vedellä viimeisiään... Näin on.

Elisabeth karitsoi

Karitsointi alkoi tiistaina noin klo 19. Ensimmäinen karitsa syntyi noin puoli tuntia siitä. Koko homma alkoi kolmisen päivää sitten kun Ellu karkasi laitumelta. Halusi mennä mömpeliin eli talvilampolaan. Noh, mikäs siinä, sinne pääsi. Ei halunnut tulla sieltä pois, joten ajattelin, että olkoon siellä kun karitsointi on niin lähellä, niin saa rauhassa olla. Kuopsutteli siellä kaksi kokonaista päivää pesää itselleen. Maanantaiaamuna aloitti "ponnistelemaan" ja oltiin varpaillaan 24/7. No mitäänhän ei tietenkään tapahtunut.

Nyt voikin sanoa, että ensimmäinen syntyi eilisillan puolella ja iso karitsa syntyikin. Karitsa tuli pää ja toinen etujalka edellä. Koska Elisabeth on vielä ensikertalainen synnytyspuuhissa, niin karitsan maailmaan tulo on hieman työläämpää kuin aiemmin karitsoineen. Niinpä sitten kätilöksi. Karitsan toinen etujalka oli niin tiukasti mahan alla, että mitään toivoa jalan suoristamisesta ei ollut. Niinpä vetoapua antaen saatiin vauva ulos yhteistuumin. Oli sen verran hurja kokemus itsellekin, että ihan tuntui, että olin itsekin pois tolaltani tapahtuman jälkeen.

Maailmaan syntyi todella kaunis musta uuhikaritsa, jolla on päässä iso valkoinen laikku. Tietenkään jostain syystä tietokone ei anna purkaa puhelimesta kuvia, joten en saa kuvaa tänne. Koska veljeni oli jo eilen täällä osallisena tähän synnytysepisodiin sai hän kunnian nimetä oman nimikkolampaansa ja karitsa sai nimen Kaisu. Ellu alkoi heti hoivata pientään ja tomera neiti olikin kun heti yritti jaloilleen ja kohti emon tissiä. Mitään huolta emon hoivataidoista tai karitsan selviytymisestä ei ollut.

Noh, huolia alkoi heti kolkutella, kun syntyi vielä "nestepusseja" ja luonnollisesti niiden perään syntyy yleensä (vähäisen kokemuksena mukaan) aina myös karitsa. No mitään ei kuulunut, ei edes jälkeisiä. Oli mennyt jo kaksi tuntia Kaisun syntymästä kun päätin soittaa neuvoa eläinlääkäriltä. Kesäeläinlääkäri ei tiennyt mitään karitsoinnista ja hänen mielestään on ihan ok, että jälkeisetkin voivat tulla vasta parin kolmen päivän päästä synnytyksestä! Not. Olen hieman eri mieltä asiasta. Hieman yli sadan kartisan synnytyksen seuranneena ja avustaneena tiedän, että näin ei ole ainakaan meillä IKINÄ tapahtunut. Päätin siis käyttää omaa maalaisjärkeäni. Hetken pohdittua päätin jälleen kerran turvautua homeopaattisiin. 

Annoin Ellulle Arnicaa, jota annetaan meillä ylipäänsä aina karitsoinnissa kun karitsat ovat syntyneet ja jälkeiset ovat syntyneet. Se jouduttaa tarvittaessa myös synnytystä ja ilmeisesti tässä kävi juuri niin. Koska emo oli kuitenkin virkeä ja hoiti karitsaansa niin lähdettiin pienten kanssa sisälle puoli kymmenen aikaan. Niin ja Tallimies on Ossin kanssa työreissulla koko viikon Varkaudessa, joten pientä haasteen poikasta on suoriutua tästä pienten kanssa, yksin. Kävin vähän väliä tarkistamassa tilannetta, lähinnä, että emo ei ole heittänyt veiviään ja toimii järjissään vauvansa kanssa. Koska Ellu makoili rauhassa vauvansa kanssa päätin uskaltautua ennen puolta yötä hetkeksi nukkumaan. Kerkesin nukkua reilut puoli tuntia ja heräsin vähän yli kaksitoista ja päätin käydä lampolassa vaikka kello oli soimassa kahdelta.

Siellä Ellu makasi jalat suorana täysin kyljellään ja tietenkin kauhistuin, että nyt se on kuolleena. Laitoin valot ja rupesin ensimmäisenä katsomaan, että näkyykö missään mitään. Ellu oli juuri synnyttänyt toisen karitsan, joka luonnollisesti oli syntynyt kuolleena. Ellu nousi ylös ja vaikutti onneksi ihan virkeälle. Rupesi hoitelemaan Kaisua, kun nostin kuolleen karitsan pois. Olipa sekin iso ja kauniin näköinen :(

Kävin tässä kirjoituksen lomassa antamassa Ellulle kalsiumgeeliä kaiken varalta, kun on ollut aika koettelemus tämä synnytys. Nyt takapäästä roikkuu jälkeisten näköinen "klöntti" ja täytyy sitä jännätä vielä ennen kuin uskaltaa mennä takaisin nukkumaan. Mutta ihan käsittämätöntä, että synnytys jatkui niin monen tunnin tauon jälkeen. Muuta selitystä en keksi kuin korkeammat voimat ja arnican. 

En ymmärrä miten on voinut tänä kesänä nämä karitsoinnit mennä näin päin honkia kaiken kaikkiaan. Margin nelosten karitsointi onnistui, mutta Kaarlo piti lopettaa. Blondi synnytti viitoset, joista kaksi oli kuolleena. Edina karitsoi kolmoset, joista viimeinen syntyi kuolleena ja nyt sitten tämä episodi. Huoh. Ei ymmärrä. Mutta sen tiedän, että täytyy vaan luottaa omaan tunteeseen siitä, että kaikki ei ole kohdillaan. Yritin eläinlääkärillekin sanoa, että kun omat hälytyskellot soi koko ajan, että kaikki ei ole kunnossa ja eihän ne olleetkaan.

Juhannus by Tallimies™

Tiistaina töitten jälkeen mentiin täyttämään ennakkoon paljua ja tunnin saldona on kuvan mukainen vesimäärä. Tuli aika epätoivoinen olo, että meneekö tähän tosiaan n.3h täyttämiseen. No onneksi Heidin noheva veli kumppaneineen keksi kikkakolmosen, että tietyllä letkun asemoinnilla paljun  (n.1000-1400Litraa)  saa täyteen TUNNISSA! Ompas helpotus tulevaa varten.

Väsynyt työmies pitkän työpäivän jälkeen. Tatu oli keskiviikkona vuorostaan mukana töissä ja uni yllätti juuri ennen Heinävaaraa.

Juhannusta viettämässä Oskolan Koskella ja Otto tarrapallotikanheittopisteellä touhottomassa. 

Juhannuskokko aluillaan.


Tänään Heidin veli seurueineen kävi meillä ratsimassa ja kärryajelemassa. Allekirjoittanut ja Otto rattissa tässä kuvassa.

Iltapäivällä Oton mennessä päiväunille lähdettiin Ossin ja Tatun kanssa tarkastamaan lampaan kylällä.

Takaisin tultiinkin hiukan eri reittiä, eli koulun kohdalla tiputtauduttiin pururadan kautta metsäreitille ja näköjään joku myrsky tehnyt tuhojaan kun ei päässyt pyöräilemään kunnolla. Iso koivu juurmultineen kaatutut ja ei ollut ainoa puu reitin varrella. Piti aika monta kertaa pyörät nostaa runkojen yli.

Valma yritti kovasti viritellä leikkiä BellaPullan kanssa ja se oli vähän siinä ja tässä, että mihin show lähtee. Lopulta Bella läks kuistille kun ei jaksanut Valman härnäystä.

Murju meidän makkarin rautasängyllä pötköttelemässä.

Tänään saatiin vihdoin ja viimein lampolan piha-aitaus siivottua. Kyllä teki tiukkaa niin fyysisesti kuin henkisesti, mutta nyt se on tehty. Heidi fyysisesti lapioi/haravoi tavaraa kun allekirjoittanut vaihtoi kaivinkoneen ja traktorin välillä :D

PS. Mentiin tänään Oton kanssa salille tänään noin klo 10, mutta ensimmäistä kertaa neverever ei päästy salille. Ovessa luki Liikuntasali suljettu 19.-21.6.. On se ihme homma kun ei voi Kunnonihmiset rauhassa treenata pyhinä. Noi ei hätä kun kotia päästyttyä kaivettiin esiin omat tangot ja kahvakuulat. Saatiin tehtyä kunnon treenit loppuviimein. 

PPS. Hyvää juhannusta by Tallimies™

Päivän kuvasaldo

Elisabeth on hieman bläski. Toivottavasti tilanne korjaantuu hyvin pian.

Vallun karsina kahden vuoden käytön jälkeen. Jik. Eiköhän se jonkun ajan päästä ole taas asumiskunnossa.

Kanalan vuosihuolto seiniä lukuunottamatta tehty. Munintapesän kattotillet pesty, sekä muut härpäkkeet. Ensi yön saavat majoittua hieman alkeellisesti, sisustus jatkuu huomenissa.

Tyhjentämättä on vielä Poudan ja Skipin karsinat, muut ovat tyhjiä.

Väliseinätkin kaipanevat ehke hieman maalia pintaan.

Joskus tämä vähemmän älykäs puhelimeni jaksaa yllättää. Tuli minusta aika ihanat värisävyt.

Yritin poistua kesätyöläisten keskuudesta, mutta perässä seurasi 12 kappaleen lammasjono. Suurinta osaa piti jäädä kotvaseki rapsuttelemaan. Hyvin voivat, ovat niin onnellisen ja terveen oloisia.

Tallimies aloitti talvitarhan jyräyksen jälkeen lammasaidan siivouksen. Koko piha haisee oksennukselle, ihan järkyttävä lemu. Yök. Maalaiselämän haittapuolet.

Valma kävi esittäytymässä Edinan pojille Konnalle ja Kelmille mikä on koiriaan. Katsoivat ihan ihmeissään Valman haukkumisesitystä. Valma ei luultavammin vakuuttanut.

Valman ja Laten iltajuoksut. Late on useampana iltana näyttänyt omia pieniä "moovseja". Saa nähdä, kun saa vieroituksen jälkeen pikkupässejä kaveriksi, että mikä meno se on aina iltaisin.

Niin ja varasin tänään Kiihtelysvaaran kesämarkkinoille myyntipaikan, jonne viedään lammastuotteita, sekä ihan oikeita lampaita näytille. Tervetuloa Kiihtelysvaaraan 11.7 Kunnanlinnan aukiolle kesämarkkinoille :)