Yllätyksiä kerrassaan

Kaunis kiitos vielä kaikille ihanille ihmisille eilisestä, jotka olitte järjestäneet juomineen, syömisineen, peleineen, kuljetusosuutta unohtamatta unohtumattomat synttärikemut. Tallimies yritti kyllä kovasti eksyttää matkalla, mutta onneksi oli tutut reitit, niin nehän osaa vaikka silmät kiinni, kirjaimellisesti! Siis kiitos, kiitos, kiitos :D

Tänään sitä vastoin yritettiin harrastaa hiihtoratsastusta, kun eilinen meni hevostelun osalta sivusuun sattuneesta syystä :) Ossi valitteli tallin pihassa, että suksien pohjat täynnä lunta, että ei luista. Lohduttelin, että kyllä se rupeaa luistamaan kun liikkeelle päästään. Kentän nurkalla Ossi kaatui ensimmäisen kerran, eikä tietenkään kypärää! Pari metriä eteenpäin, niin kaatui uudelleen. Siinä vaiheessa Pouta sai pystyyn hyppimiskohtauksen, kun ohjat laahasi perässä. Ensimmäistä kertaa Pouta lähti kirjaimellisesti viemään. Niinpä mentiin aikamoisella etutakahyppelylaukalla pellolla ja siellä sitten sain ohjattua ratsun meidän hiihtoratsastusuralla, mutta en kylläkään pysähtymään. Sain vauhdissa kerättyä ohjia vähän kasaan ja sain lukot auki. Ohjat jäi lenkin kauimmaiseen nurkkaan, tietenkin.

Koska itse hiihtoratsastus ei onnistunut, niin jatkettiin ihan tavan ratsastusta. Vuorokiekoin ravia ja laukkaa. Pohja oli tosi raskas mennä. Pouta rahoittui siinä sitten ja jatkettiin loppukäynneillä. Tulin alas selästä ja kasasin pudonneet ohjat satulan eteen. Pääsin selkään, niin siitäpä Pouta taas riemastui. Hieman hysteerinen tapaus, täytyy sanoa. Ohjan pää laahasi taas maata ja vedettiin pientä laukkavolttia noin viisi kertaa ennen kuin sain taas ohjat kerättyä syliin ja neitihysteerikko rupesi jälleen kerran rauhoittumaan. Tälläinen käytös ei tulisi kysymykseenkään Tuiskun kanssa, mutta Pouta onkin aivan toista maata.

Tallille päästiin hengissä, ihme. Siellä oli sykkeet Poudalla varmaan yli sata, niistä ohjista johtuen. Riisuttiin rauhassa vehkeet ja kun otin hiihtoratsastusvaljaat kaulalta ja vein ne pesupaikan naulaan niin sai jonkun ihme sätkyn.... Että semmoinen päivä tänään. Parempia kelejä odotellessa.

Tallimies kävi Oton kanssa rakentamassa lisää reitille hyppyreitä, kun siihen tämä keli oli mitä otollisin. Otto ei jaksanut paljoa stressata!

Hurja sitä vastoin ajatteli yhtenä iltana, että pieni lämmitys voisi olla paikallaan. Ei kuitenkaan laitettu vekotinta päälle.