Ystävykset

No pläjähtää todistusaineistoa kahdesta asiasta :) 

1. Niillä on loimet päällä.

2. Ne leikkii!!! :):):):):)

S: Valluuuu... Leikitäänkö??

S: Mä alotin jo! Hei pappa, camoon!

V: Haistele mun häntää.
S: Mähän vähän nostelen myös sitä, jos sua ei haittaa (ei näy kuvassa... valitettavasti)
V: Juu, ei haittaa.

V: Paitsi nyt haittaa! Irti mun fledasta!

V: Hei S, ei se mitään. Ollaan vaan frendejä.
S: Ok, kiva.

******************

Ja tässä muutama kuva meidän ihanasta Hurjasta eräänä päivänä, kun aurinko paistoi kauniisti.

Tuisku klinikalla

Paisejalka elokuussa 8 päivä.

Paiseeton jalka marraskuussa 29. päivä.

Kuvat kertoo paljon. Ei ollut onneksi paisetta, mutta kengityksessä naula lähellä Tuiskun "höttöaluetta", joten se oli aiheuttanut erittäin tod.näk. ontumisen. Kun kenkä otettiin silloin to iltana pois, niin olokin helpottui heti. Tosin ontuu vielä vähän, mutta nyt on kipulääkekuurilla muutaman päivän.

Olo on todella helpottonut! Mutta vielä ei uskalla täysin riemuita, ennen kuin viikonpäivät elellään ja muutenkin toivotaan, että paise ei enää uusi. Kuvissa kannattaa kiinnittää huomio kavioluuhun, joka on korjaantunut erittäin hienosti ja elokuuta selvästi parempi. Tuo iso tumma läikkä/"puuttuva" alue yläkuvassa on paisetta joka silloin oli noin suuri. Nyt vaan pieni onkalo alakuvassa, jossa ei paisetta tällä hetkellä, mutta naulan reikä näkyy hyvin lähellä sitä aluetta, joka siis syynä.

Eli: tulehduskipulääke, ilman kenkää ja alustava suunnitelma tulevaisuudelle on, että jos oireet häviävät aletaan vuodenvaihteen jälkeen varovasti palautella mies töihin. Ihan itkettää jo ajatus siitä, mutta en uskalla iloita, ennen kuin tästä selvitään ja ettei mitään enää uutta tulisi.

Ps. Tuisku juoksee jo tarhassa :)

Paniikki!

Tuisku ontuu pahasti paisejalkaa, todennäköisesti taas paise uusinut. Kengittäjä tulee illalla. Jos se on uusinut, niin varaan klinikalle ajan ja jalka kuvataan. Jos siis paise taas uusinut pahasti niin Tuiskun kanssa joudumme jättämään hyvästit...

Meillä on talvi

Eilen illalla tultiin mökiltä ennen seitsemää, niin meidän pihamäessä oli vastassa ylläolevan näköinen ketturepolainen. Nappasin kuvan ihan googlehaulla, joten ei ole se meidän "uusi pihalemmikki". Muutenkin nuo ketut ovat alkaneet vainoamaan meikäläistä. Parisen viikkoa sitten Kiihtelysvaaran ja Heinävaaran välissä meinasin ajaa autolla tosi ison ketun päältä, piti jarruttaa ihan kunnolla ja liekö sama kettu ollut lauantai-iltana samoilla suunnilla. Jos luette wikipedian tiedot ketusta, niin niitä voi näköjään maaseudulla ottaa lemmikiksi ja kesyttää???!!! What, pakko saada lemmikkikettu. Näiden "joutavien" päivien ratoksi kyllä menisi yksi kettu vielä...

No mutta asiaan. Tänä aamuna oli sitten tallin hana jäässä. Huom, siis hana ja osittain vain putki. Illalla oli pakkasta yli kymmenen astetta ja aamulla parhaimillaan -12 astetta. Vesihuolto pelasi vartin sulatusoperaation jälkeen, joka täällä tiluksilla on enemmän kuin arkipäivää. Tallilla pysyy nyt ovet visusti kiinni ja pesupaikan kattolämmitin on asennettu käyttöön taas kesäteloilta. Tuiskuhan inhoaa lämmitintä, ei taida tykätä liian lämpimästä. Katsotaan mitä muut siitä sanoo :) Kanoille täytynee käydä ostamassa uusi lämpölamppu, jotta reppanat tarkenevat. 

Pouta ja Usva

Aamutuimaan Poudan kanssa käytiin vajaan tunnin maasto kävellen. Kierrettiin iso soramonttu ja käytiin punaisella mökillä vielä Maukkua katsomassa, ei näkynyt. Nyt mennyt jo 6,5 kk... Tuisku taisi jäädä hiirimetsälle ikuisesti :(

Kotiin tullessa kirmattiin vielä suopeltojen kautta. Tallilla tehtiin porkkanavenytyksiä, harjailtiin karvat suoraan ja laitettiin kolttu niskaan. Pouta oli jotenkin hellyyden kaipuinen, joten vietetiin oikein laatuaikaa keskenään. Ihanaa.

Poudan jälkeen vuoroon Usva. Aamu piti käyttää tehokkaasti ennen verkkoluentoja. Usvan kanssa harjailtiin moneen kertaan ja selviteltiin harja ja häntä, lähinnä niissä roikkui olkea ja kepukoita :) Puunauksen jälkeen lähdettiin kahdestaan kävelylle metsään. Metsästä kurvastiin yläpihalle, jossa tutkittiin Tallimiehen kotteroa, haisteltiin tiilikasoja, lasten ulkoleluja ja kivitasoon tutustuttiin. Usva tosin päätti, että hän haluaa hypätä kiveyksen yli haistelemaan pihanurmikkoa. Taitaa tässä suhteessa tulla yhtä peloton kuin äidistään. Huippua. Suoraan käveltiin sitten tarhaan, jossa vielä pitkät tovit piti pikkuneitoa rapsutella ja pitää hyvänä. Voi että, ihanaa!!! Aivan mahtava aamu!!! :) Tuli taas saatua positiivista hevosenergiaa aivan urakalla!!!

Kesäkuvahaaste

Sain jo keväällä Hirnakan torpan emännältä kesäkuvahaasteen ja lupasin palata asiaan viimeistään syksyllä. Tässäpä siis kuvat, ne ovat kaikki tältä kesältä otettuja.

Kuvia saa valita 5, joita täytyy kuvailla yhdellä sanalla.

Sen jälkeen haaste laitetaan eteenpäin 5:lle.

Lähetän kesäkuvahaasteen seuraaville:

Saaralle

Sonjalle

Riialle

Kirstille

Marialle

Karitsaveljekset

Kesäloma

Riemu

Otus

Sadepäivä

Poudan kaviot kuntoon

Tallimies laittoi tänään Poudalle talvikumit alle, joten nyt yksi taas vähemmän. Vielä Tuiskun takaset ja Vallun vuolu, niin kyllä kelpaa.

Ilta meni keittiössä puuhastellessa. Sähkönainen saapui meille, ja "tekemäni" pöytätaso keittiössä sai sähköt, johon siirtyi kahvinkeitin vaahdottimineen. Meinasi mennä hankalaksi, kun se meidän taannoin uusima jääkaappi oli niin tiukasti kolossaan, ettei meinattu saada sitä siitä hievahtamaankaan. Sen takana siis oli ne piuhat mistä sähköä piti vetää. Ja jääkaappihan ei lähde paikoiltaan, ennen kuin tyhjennetään ja irroitetaan edessä oleva astiakaappi seinältä. Aikamoinen rumpa. Plus, että hieman väkivalloin siirtyvä jääkaappi vaati tietenkin täydellisen tyhjennyksen. Noh, onpahan jääkaappi pesty ja pysynee arviolta pari päivää taas järjestyksessä... Ne miehet. If You know what I mean...

Tuiskun kaviohuoltoa

Tuiskun "paisekavio" tsekattiin läpi. Hurjasti kasvaa pituutta normikengitysvälillä. Pieni onkalo sieltä vielä löytyi, mutta ei tulehduksen merkkiä. Pohja täytettiin vielä hampulla ja päälle irtopohjallinen. Jospa se siitä.

Pouta ja Vallu maastossa

Aamuinen maastoilu, eiköhön siihen tunti hurahtanut. Jäässä on tiet, joten käyntiä pitkin ja poikin. Ensin mökkitiellä, hortoilua metsässä, sen jälkeen käytiin kääntymässä pienellä soramontulla, jonka jälkeen hortoiltiin taas metsän kautta. Olipa kiva aloitus aamulle :) Tallila saivat porkkanavenytykset ja koltut niskaansa.

Kävelyllä

Poudan kanssa 45 minuuttia kävelyllä. Kierrettiin iso soramonttu, siitä mökkitielle ja sieltä punaiselle mökille Maukkua etsimään. Viikonloppuna tulikin sitten puoli vuotta Maukun lähdöstä. Sieltä vielä kotiin tullessa kurvaistiin aukean kautta kotiin. Pouta oli osittain kiireinen, mutta kun tajusi, että koko ajan tulee uutta mutkaa matkaan, niin rauhoittui ja meillä oli oikeasti rentouttava kävelylenkki. Tallilla tehtiin porkkanavenytykset, harjailtiin ja loimiteltiin.

Ratsastusta?

Tallimies lähti käymään pikkumiesten kanssa Ilomantsissa ja ajattelin hyödyntää yksinäisen aikani ratsastuksen merkeissä. Poudan kanssa tallustetiin varsin myrskyisessä säässä kentälle tarkoituksena pitää kunnon venyttelytreenit. Haaveeksi jäi. Kerettiin puoli kierrosta mennä kentällä kun valot sammuivat. Niinpä mentiin takaisin tallille katsomaan, mikä voisi olla vikana. Ensimmäinen ajatus tietenkin, että sulake on palanut. Pouta takaisin talliin pesupaikalle ja kiipesin ulkona olevan sähkötaulun kimppuun. Kaikki sulakkeet pääsulaketaulussa kunnossa.

Tallillahan ei ota mitään tolkkua niistä sulaketauluista, ne yhtä kuin Liperin arvauskeskus. Niinpä vaihdoin yhden sulakkeen, joka mielestäni näytti "räjähtäneeltä". Valot syttyi kentälle. Niinpä sinne siis takaisin. Pari kierrosta käyntiä mentiin, niin valot sammui taas. Ajattelin, että olkoonsa ja lähdettiin isolle pellolle. Myrsky oli aikamoinen, tuuli vaakatasossa ja tihkutti vähän. Pouta oli ihan kuin kauris, kun mennä viipotti eteenpäin. (Kävin aamulla koirien kanssa lenkkeilemässä ja avasin kaikki "normit" reitit auki talvea varten. Nyt pääsee siis savottalenkin ympäri ja suopelloille neljää eri kautta.) Niinpä mentiin pienen keskustelun jälkeen savottalenkille. Sieltä tullessa kentällä paloi valot kauniisti. No eikun takaisin kentälle, olihan alkuverryttelyt tehty.

Suoraan jäätiin pääty-ympyrälle ja ruvettiin ravaamaan. Juuri kun oli päästy se kuuluisa puoli ympyrää, niin eikös taas ollut säkkipimeää... Siinä vaiheessa päätin luovuttaa ja käveltiin tallilla tekemään porkkanavenytykset. Toivottavasti Pouta ei nyt luule, että näin nopeat "treenit" tulee tavaksi :) Tallilla vielä harjailtiin ja laitettiin loimi päälle. Hankalaa, toden totta.

Jyväskylän näyttely

Valma ja sisko-Martta matkalla Jyväskylään.

Auto lastattiin kääkkäperheellä ja yhdellä porokoiralla. Matka meni rattoisasti ja koirukset nukkuivat matkat mennen tullen. Näyttelymenestystä ei tullut allekirjoittaneille, mutta Martta sai ERI:n ja SA:n! Ihan mahtavaa! Valma siis EH:n. Äiti Elsa sai myös EH:n ja iskä ERI:n. Arvosteluun ollaan tyytyväisiä, sekä kehäkäyttäytymiseen. Samaa ei voi sanoa sitten kehän ulkopuolella käyttäytymisestä...

Arvostelu kuului näin:
"11 months old, very good size, enough short body for female, good head, should have better topline, good angulation, slightly open rear angulation, should have more drive"

Tuomarina oli kroatialainen Pehar Tino.

Seuraavaksi harkitaan Kajaania, katsotaan nyt. Josko neito hirmuinen oppisi vähän rentoutumaan ;D

Omat hepat kaikki harjattu

Ihan ajattelin tulla ilmoittamaan, että harjattiin Ossin kanssa meidän kaikki hevoset; Pouta, Tuisku, Usva ja Vallu. Pouta sai kyllä extempore pikaratsastuksen, joka oli lyhyt sen takia, että selkä naksahti ratsastajalta. Empä muista milloin olisi selkä oikutellut viimeksi. Ilmeisesti tämän aiheutti se, kun olen jo kotvasen ajatellut kokeilla Poudalle Kiefferin satulaa, joka on ollut Tuiskulla ja joka siis oli alunperin Poudalla. Se on vähän kapeampi kuin Poudan Cliff-Barnsby. Hyvin se istuu tai suht hyvin, mutta se on aivan järkyttävän kova! Niinpä ensimmäisellä laukkapätkällä kuulin taas sen naps äänen, selästä ei siis päästä, ihan vaan selvyyden vuoksi...

Loppuaika käveltiin, ei kärsinyt ravata, laukkaamisesta puhumattakaan. Reilut puoli tuntia kerettiin kaiken kaikkiaan mennä ja siitä ainakin kymmenen minuuttia pellolla ihanassa pimeydessä. Tallilla tehtiin porkkanavenytykset, kun niitä porkkanoita nyt on sitten viime talven. Laitettiin ohut kolttu niskaan ja Ossin kanssa laitettiin Pouta ulos. Portin läheisyydessä tollotteli Tuisku ja päätettiin suorittaa Ossin kanssa hevosille pikaharjaukset. Ossi talutti Tuiskun pesupaikalle! Mikähän poikaa riivaa, kun ei ole ennen kiinnostanut elikot laisinkaan... Halusi muutenkin tulla välttämättä ulos syöttämään ja hoitamaan lampaat. Yhdessä harjattiin Tuisku, sen jälkeen Usva ja viimeisenä Vallu. Hetkeksi työnnettiin hepat harjauksen jälkeen ulos ja eikös Tuiskun tollukka ollut sillä vajaan puolen tunnin pätkällä piehtaroinut itsensä jossain mutalikossa... GRRRR. Mies. Eiköhän tuo riittäne selitykseksi.

Herkkä hetki mamman kanssa. Saisikin jo kengitellä etuset ja vilkaista miltä se kavio nyt näyttää... Ihana Tuisku.

Siinä hän on. Nuuskuttelin Tuiskun turkkia ja haaveilin, että saisin laittaa selkään setolkan ja kuunnella lumisella metsätiellä kellon kilinää. Käsissä savottaohjat ja Tuiskun pehmeästä menosta nautiskellen. Kunpa aika menisi äkkiä, päästäisiin kuvattakaksi ja nähtäisiin mitä se meidän tulevaisuudesta kertoo.

Pouta maastossa

Päivän valon puolella noin tunnin maasto Poudan kanssa. Ensin käveltiin punaiselle mökille katsomaan Maukkua, jota ei näy, ei kuulu. Nyt retkeily kestänyt puoli vuotta. Eipä taida enää kotiin tulla... :( Siitä jatkettiin ravilla ja nostetiin laukka ison soramontun mäessä. Laukattiin pitkä suora. Käveltiin mäki alas ja käytiin siellä kääntymässä. Soramontulle ravia ja siitä loppumatka käyntiä kotiin. Kotona venytteyt ja Pouta puraisi sormesta kun ahmaisi leipäpalan niin innokkaasti...

Sisällä harjailtiin ja laitettiin kunnon kolttu niskaan, kun hikosi reissusta jonkin verran. Aamulla en kerennyt Jennin matkaan, meni aikansa kun tehtiin isänpäivälounas kerrankin ihan itse. Eli karitsaa paistettuna valkosipulivoissa, valkosipuliperunat, sekä raikasta appelsiinisalaattia. Maistuipa taivaalliselle! Isänpäivä jatkui varsin leppoisasti, siis ei todellakaan. Piti siivota liiterin toinen pää kun puita olisi tullut jo perjantaina, mutta koska siivous oli tekemättä niin nyt oli sekin pakko hoitaa pois alta, kun puut ovat taas loppuneet. Tai puitahan on vaikka millä mitalla tehtynä, mutta ne on vasta ensi talveksi... Voih...

Useita kääkkiä, yksi suomenhevonen

Aamupäivä hurahti Valman kasvattajan luona, jonne oli kokoontunut yli kymmenen Valman näköistä koirusta. Kivaa oli, kiitos paljon kestityksestä. Myös ahneen-Valman :) Tässä muutama otos meidän pikkuneidistä, joka ihastui mustaan poikaan nimeltä Daro (??)...

 ************
Illalla reippailtiin Poudan kanssa kentällä varsin rauhallisissa merkeissä. Taukoa viikko ja silloinkin Saara oli selässä. Aikamoinen viikko. Ollaan siivottu mökkiä ja vähän "rempattu" ja purettu... Tehtiin paljon väistöjä käynnissä ja lopuksi taivutteluita ravissa. Noin tunti, ei sen enempää. Loppukäynnit otsalampun valossa isolla pellolla. Tallilla venyttelyt, loimittelut ja otus ulos :)

Puolittain vapaa viikonloppu

Lauantaina ihanaakin ihanampi Saara saatiin meille paikalle. Retkeiltiin Kiteellä uusien tuttavien luona ja sieltä karautettiin suoraan Vaivioon Siirin luokse. Aloiteltiin jo vähän perjantaina viikonlopun viettoa Siirin yllätyssynttäreillä ja hauskaa oli! Ihmisiä on joskus kiva järkyttää yllätyksen muodossa :) Saara oli reippaillut eilen Poudan kanssa kentällä ja oli kuulema hyvin mennyt. Peetu jäi kotiin Pöystin kaveriksi ja talonvahdiksi muutenkin karvanlähdön takia. Valma oli siis meidän mukana.

Viikonloppu hurahti siis vierailujen merkeissä. Sunnuntai-iltana Valman kaveri Närri saapui vierailulle. Olipa taas kiva nähdä :) Valma meinasi aluksi ruveta hankalaksi, mutta innostui sitten leikkimään. Voin sanoa, että meno oli aikamoista... Ohessa muutama kuva kaveruksista. Seuraavan kerran tapaavat parin viikon päästä, kun lähdetään Jyväskylään näyttelyreissulle. Autoon ahdetaan kolmen ihmisen lisäksi neljä kääkkää ja yksi porokoira ;)