Pouta ratsastuksessa

Ei ole ihmeiden aika ohi, ei. Minä nimittäin ratsastin Poudan kanssa! Kentällä pyörittiin kotvanen ja tehtiin jos jonkin näköistä siirtymää sinne sun tänne. Ihan kivalle tuntui Pouta pitkän tauon jälkeen, mutta niinhän se aina. Lopuksi käytiin kävelemässä reilu lenkki maastossa, ensin lammella ja sen jälkeen latopellolla ja ihan vaan käveltiin.

Tallilla tehtiin leipävenytyksiä ja harjailtiin vielä kunnolla. Poutahan laitumella sitten etsi sen mutaisen piehtarointikuopan, johon oli ruhonsa kallistanut. Näin koko kauneuden olohuoneen ikkunasta. Se sitten siitä puunauksesta.

Tallilla sain aamulla siivottua "netan kaapin", joka on nyt järjestyksessä ja myös ensiaputarvikkeet muutivat sinne. Muutenkin siivoilin paikkoja. Ikkunat pitäisi taas pestä, mutta seinien kalkitseminen jääne tältä vuodelta. Ei jaksa, eikä huvita.

Tuisku rupesi eilen ontumaan ihan kiitettävästi. Soitto Antille, joka hälytettiin tälle päivälle. Eilen sitten putsasin paisekolon ja laitoin sinne sitä Aloe Vera litkua, unohtamatta homeopaattisia, jos se on nyt sitten olikaan se paise. Tänään aamulla ei hepalla mitään vikkaavikkaa. Antti kävi vilkaisemassa ja tultiin siihen tulokseen (onneksi!), että on vissiin venäyttänyt jalkansa... Voi tätä tuuria. Tätä on jatkunut yli puoli vuotta ja alkaa olla kohta itku aika lähellä.

PS. Odotan riemulla ensi yötä, enää kolmen herätyksen sijasta vain yksi!!! Ihanaa!!! Jatkossa meillä ei jaksoteta yhden ainoaa karitsointiryhmää, vaan koko lössi tekee samaan aikaan. Yli kahteen kuukauteen en ole nukkunut kokonaista yötä, edes omien lasten kanssa en ole ollut näin väsynyt. Katsotaan nyt tuleeko meille ensi kesänä yhtään karitsaa vai pidetäänkö välivuosi. Tähän mennessä meille on meidän lampaiden pitohistorian aikana syntynyt tilalle 72 karitsaa, onhan se tässä mittakaavassa ihan hyvin =)