Tuisku lastautui oikein hyvin kotona, vaikka Tatti oli langan takana taivastelemassa, että minne sekin nyt lähtee. Puoli tuntia ajaa Reijolaan, joten oikein hyvin kerettiin paikalle. Koska oltiin ekassa ryhmässä, niin päästiin tutustumaan maneesiin rauhassa. Mehän ei tietenkään olla oltu yhdessä ikänä maneesissa ja epäilenpä ettei Tuisku ennen tätä ole edes nähnyt moista. Aluksi hirnuttiin omalle kuvalle, mutta siihenpä se juttu jäi. Voi miten ihanaa ratsastaa välillä kunnon pohjalla!
Kerettiin verkata parikymmentä minuuttia, kun oli ope myöhässä. Tuiskun kanssa nyt ei ollut mikään hurraa tunti, mutta jäi aika kiva olo! Aluksi oltiin isolla keskiympyrällä ja katsottiin kevennystä, sen jälkeen siirryttiin harjoitusraviin ja tehtiin jokaiseen kulmaan pieni voltti, kyllä tuli hyviä neuvoja, istunnassa loksahti taas pari juttua paikalleen jonka seurauksena Tuisku meni juuri sitä vauhtia mitä pyysin, uskomatonta. Uusia neuvoja pidättämiseen tuli myös. Voltteja tehtiin siis molempiin suuntiin. Lopuksi laukattiin isolla keskiympyrällä ja vasen kierros on meille paljon hankalampi tai oikeastaan mulle, ja sen takia Tuiskukin kaahottaa. Kunnolla tehtiin asetusta (kuva), sekä vähän uusin ottein jarruteltiin, eritoteen laukassa.
Vaikka ei todellakaan olla tähtiratsukko, niin saatiin paljon hyviä ohjeita ratsastukseen ja jäi muutenkin tosi hyvä mieli :)
Tuisku hikosi aika kiitettävästi. Ei tietenkään olla totuttu tälläisissä lämpötiloissa ratsastamaan keskellä talvea, joten enpä ole niin litimärkää hevosta ikänä nähnyt. Loimitettiin tuplasti ja kyytiin mentiin aika hyvin. Olikin jo pimeää, kun kotona oltiin takaisin.
Vielä käytiin nopsaan kaupungissa ja pojat mummolasta hoidosta. Molemmille oli noussut kuume ja nukkuivat kun mentiin hakemaan. Eli koko talon miesporukka kuumeessa ja Ossi oksensi juuri. Toivotaan, että ei enää se jatku. Ja toivotaan, että paranevat pian.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti