Iltapäivällä sitten puikkoihin astui Siiri, ohessa pari kuvaa todisteena. Paljon ei kerennyt muita omalta ratsastukselta katsella, mutta ihan hyvinhän nuo pärjäsi :)
Illan tunteina sitten kotosalla kerittiin vähän lammasta, tarkemmin sanottuna käisttelyn kohteena oli Herra Pässi. No sanomistahan siitä vaan taisi tulla... Ihan karmea lopputulos ja aikaakin tärvääntyi lähemmä kaksi tuntia. Että voi hyvänen aika! Nyt toivotaan, että villa kasvaa kiireen vilkkaa takasin, ettei kukaan vaan pääse näkemään... ;-)
Oheisessa kuvassa sipistellään Fiskarseilla... öhöm.
Ps. Netalle ei oikein tehoa kipulääkkeet. Soitan ell huomenna, että mitä sen kanssa nyt tehdään. Vietettiin Netan kanssa aikaa kaksistaan, kaiken kivun keskellä rupesi minua hoitamaan, mikä poni. Netta on ehdottomasti minun elämäni poni!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti