Vallun ratsastuksen jälkeen jalat ihan spagettia johtuen siis eilisestä. Ei jaksanut kyllä kovinkaan paljoa tsempata, mutta vähän tehtiin hommia. Ympyröillä taivuteltiin ja otettiin vähän laukkaa. Laukka ei ollut mitään ihan puhdasta vaan ihan ihme ravilaukkatikitystä. Mutta gägi -kuolaimet toimi aika hyvin, ainakin jarrujen osalta!
Riitta ja Tatti seurana kenttäilyn jälkeen käytiin n. vartin loppukäynnit maastossa. Tallilla sitten porkkanavenytykset ja kiipesin Tuisku selkään ilman satulaa. Siinä sitten köllöttelin vielä Tuiskun selän päällä lämpimässä ja mietittiin tyttöjen kanssa hevoskriisiä. Tuisku oli ihana, ratsastaja vaan vähän jumissa ja väsynyt...
Olipa ihanan helppoa ottaa hevoset sisälle, kun ei tarvinnut taluttaa kuin Vallu ja Eksu sisälle. Muut lomposteli suoraan pihatosta omiin karsinoihin kuin vanhat tekijät :)
Minun hevoskriisini tuli kyllä vähän uniinkin... En tiedä mikä nyt siellä kentällä niin masentaa ja lannistaa, tuntuu vain että ei oikein etene mihinkään ja ratsastusinto on hukassa. Onpa loistavaa, kun tulee valmennuksia ja kursseja, saa uutta potkua! Ja parasta on toki se, että heppainto ei ole kadonnut mihinkään, mutta tekisi vain mieli ajaa ja ohjasajaa ja talutella... Kaikkea muuta kuin kouluratsastusta! :) (ja sekös Tatille sopisi ;) Onneksi minulla ei ole kuin yksi kopukka ratsittavana, eräät kun liikuttelee kuulema kolmeakin... hömhöm.
VastaaPoistaKai se on sama hevosten kuin miestenkin kanssa, kriisit tulee ja menee ;-) Mutta uutta potkua tulee valmennuksista, ihan varmasti!!
VastaaPoistaVoi niitä raukkoja, jotka liikuttaa useampaa kuin yhtä hevosta....Heh.