Vihdoin ja viimein löytyi rako hevosteluun. Vuoroon pääsi Tuisku. Tuisku oli innolla lähdössä hommiin ja kuunteli tarkkaavaisesti lähtövarusteluita. Kyytiin istahti ak:n lisäksi Tallimies ja Ottomaatti. Tatu pyöräili Valma kintereillään. Ajatus oli käyntilenkistä soramontuille ja takaisin, mutta Tuisku oli hieman innokkaana pitkästä aikaa kärriajelusta. Suostui hädin tuskin kävelemään hiekkatielle asti ja siellä ampaisi sellaiselle raville, että olisi yksi jos toinenkin ravihevonen jäänyt istumaan kannoilleen. Ajolasejahan ei perinteisesti kukaan muistanut laittaa ja Ottokin piteli silmiään, kuin kokenutkin hevosmies karvojen ja hiekan pölistessä :)
Ennen soramonttua Tuisku vähän rahoittui, mutta sai siellä aikamoisen hepakkakohtauksen. Ja kysehän tässä on vain siitä, että Tuisku tahtoo juosta! Kylläpä tuntui ihanalle, kun hevonen oli niin innoissaan koko hommasta ja aivan täysillä valmis hommiin. Välillä piti ottaa ohjista kiinni, että tuntui, mutta pieni kurinpalautus ehkä oli paikallaan, ottaen huomioon, että kyydissä istui pienemmän sarjankin edustaja. Metsätiellä jouduttiin Tuiskun kanssa vielä keskustelemaan nopeusrajoituksesta useampaankin otteeseen.
Arvata saattaa, niin Tuisku oli tallille tultaessa yltäpäältä hiessä. Mutta minkä teet, kun toinen niin innoissaan vouhottaa menemään. Kavion pohja Tuiskulla muuten on kasvanut umpeen, jei! Siihen meni reilu puoli vuotta, mutta toivottavasti tämä kannatti. Kaikkiaan ollaan nyt huilittu 1 ½ vuotta, joten toivotaan ja rukoillaan, että pahin on takana ja vielä on työvuosia jäljellä.
Tuisku sai leipää ja sokeria, venytyksiä ei jaksettu tehdä, rupesi laiskottamaan. Tallimies sai vihdoin ja viimein asennettua tallille vesiletkun (hyvästi vedenkanto!), joten Tatun kanssa pestiin Tuisku. Tarhassa Tuisku kellisti hoikistuneen ruhonsa ensimmäiseen mullikkoon ja oli kyllä näky. (Mies.)
Laitumella öljyttiin hepat, paitsi Vallu, joka kieltäytyi taas koko touhusta. Usva hengaili Tatun kanssa ja yhdessä vaiheessa Usvan halut leikkiä ihmislapsen kanssa alkoi jo olla vaarallisen näköistä, joten oli laitettava peli poikki. Muutoin Usva jäi meidän kanssa portilla kiinnittämään suolakivitelinettä, vaikka muu lauma lähti laitumelle. Usva on kyllä maailman uteliain (Tuiskun jälkeen) ja erityisesti akkuporakone oli mielenkiintoinen kapistus Usvan mielestä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti