Normiarkea

Ei paljon naurata, kun joka paikka on jäässä. Hevoset ovat silminnähden tympääntyneitä, kun ei voi tarhassa liikkua kuin paalia ympäri. Laitettiin paali suunnilleen portin eteen, ettei tarvitse heppojen kävellä yhtään ylimääräistä möhkyräjäätarhassa. Ihme, että kukaan ei ole vielä kinttujaan katkaissut. Kamalaa. Niin ja kenttä on ollut jäässä monta päivää ja metsätiet niin kovia, ettei edes hokkikengillä hirviä lähteä. Tosin kaikki on ilman kenkiä... Netan oikean etujalan kavion tilanne on erittäin huolestuttava tällä hetkellä, seurataan nyt todella tarkasti :(

Muuten arki rullaa lähes tavallisesti. Päivät menee mökkiä lämmitellessä ja poikien kanssa olellessa. Tatukin on mitä tavallisin kolmevuotias, kuten kuvasta voi päätellä. Kaikki on siis täydellisen tavallista. Vertaan nykyhetkeä vahvasti pari vuotta sitten talven alkuun ja talveen ylipäänsä. Viime talvihan selvittiin ilman "suurempia" ongelmia talon puolesta, muut ongelmat olivat sitten ihan toinen juttu. Toivotaan, että aletaan olla tämän talon kanssa "sinut" ja jospa saatas jatkossa elää täällä normaalisti... Tosin, kylmähän täällä on, kun eilen ei kukaan ollut kotosalla, niin jäi lämmitykset hoitamatta. Sisällä oli aamulla lämmintä +15 astetta. Nukuin ensimmäisen yön "tänä talvena" pipo päässä. Otolle käytiin eilen myös ostamassa oma untuvapeite ja oli heti poika lämpimämpi.

Lampaille ollaan lähes paniikin vallassa laiteltu jos jonkin näköisiä kyhäelmiä talven varalle. Pässiporukka on telttamajoituksessa (aivan kirjaimellisesti), saa luvan kelvata, koska pässit lähtevät teuraaksi heti tammikuun alussa, niin ei sitä käytetä sen pidempään. Joutilaat uuhet ovat edelleen metsätarhassa ja vähän fiksattiin avokatosta. Laitettiin levyt seiniin ja etuseinä vuorattiin oviaukkoa lukuunottamatta pressulla. Kyllä on nyt niin ruma asumus, että ihan hävettää. Mutta sama juttu tällä porukalla, ovat noin helmikuulle asti asumuksessaan, kunnes uuhikaritsat lähtevät peltipömpelistä teuraaksi, niin pääsevät asustamaan sitten sinne. Monimutkaista. 

Viime talven lato, jossa tytöt asustelivat, ovat sortumisvaaran alla, joten menee ensi kesänä lato purkuun, eikä näin ollen uskalleta käyttää sitä enää eläinsuojana.

Nyt lunta odotellaan, että saatas tuo turkasen kenttä käyttökuntoon! Ärsyttävää!

Me ja uusi aika Kohinassa

Aivan mahtava livenä!

Ja tässä allekirjoittaneet nyt jakautuneina :) Kiitos Ossille kuvasta.

Se on täällä, tai siis siellä!

Uusi aika on saapunut alkuviikolla Galleria Kohinaan! Nyt vaan pitää päästä henk.koht. paikanpäälle. 

Ote Karjalan Heilistä:

Ps. Vielä tiedoksi, että sain tänään uuden serkun! Enoni perhe lisääntyi pienellä tyttärellä. 

Aivan mahtavaa, kun vauvoja syntyy!!! :):)

Laadukas tuotteistaminen -> Lammaspäivä

Päivä vierähti Aikuisopistolla Laatutyö pohjoiskarjalaisessa elintarvikeketjussa -hankkeen pitämässä lammaspäivässä. Päivä sisälsi aamulla katsauksen P-K:n lammastalouteen ja markkinoihin, sekä iltapäivän sitten kävimme läpi lampaanlihan hyödyntämistä ja reseptiikkaa. Loppuiltapäivän vietimme Lammas kokkikoulussa keittiömestarin johdolla :)

Mukaan saatiin pinkka lammasreseptejä ja ohessapa meidän päiväntuotoksia. Itse oli "pääruokaryhmässä".

Menu oli seuraavanlainen:

Tapastyyppiset suomalaiset alkupalat

- Korianterilla maustetut lammasjauhelihapihvit

- Paahdettua lammasta

- Juustoa ja tomaattia

Pääruoka

- Savustettua lampaanfilettä ja mokkalampaanpaistia

- Valkosipuliperunat

- Paahdettua ohraa (ei näy lautasella)

- Juurestikut

Jälkiruoka

- Juustotorttua mansikkakastikkeella

Päivä oli mitä antoisin ja oli mukava tavata muita lampureita! Lisää näitä!

Ps. Pojat olivat pärjänneet kotona hyvin. Ottokin oli ollut oikein kiltti Jonille :)

Pouta-kouluratsu

Kentälle vihdoin ja viimein. Kaksi edellistä iltaa kenttä on ollut kuin asfalttikenttä pakkasen takia. Tänään satanut koko päivän vettä, joten pohja lätäköitä lukuunottamatta täydellinen! Nyt aletaan Poudan kanssa paiskia hommia ja tämä oli loppuelämän ensimmäinen ilta. Kohti olympialaisia harjoittelu alkakoon :) Ööö, unohdetaan tuo ja keskitytään vain selässä pysymiseen...

Kentällä piti säädellä jalustimia ja vyötä, niin meinasi lähteä ratsu lentoon. Telkuttiin paikallaanseisomisharjoituksia kotvanen ja muutenkin oli kamala vauhti päällä. Tein Riian neuvomia asennonkorjauskikkoja ja huomasin jopa itsekin, että käsien nosto ylös ja pohkeiden siirto aavistuksen taaemma nyt esimerkiksi auttoi ihan hurjasti ja muutoksen huomasi lähes välittömästi hevosessa. Napa "puoli yhdessätoissa ja puoli yhdessä" alkaa nyt pikkuhiljaa taas aueta. Vaikka en ole kerennyt kentällä nyt paljoa ratsastaa, niin alkaa jo pikkuhiljaa aivot tehdä työtä.

40 minuuttia pyörittiin ympyrällä ja tehtiin oikeastaan koko ajan siinä asetuksia ja ympyrän suurentamista ja pienentämistä. Kuulostaa varsin tylsältä, mutta meillä oli Poudan kanssa piiiiiiiitkästä aikaa oikein työteliäs yhteinen hetki. Päätin, että nyt mennään molempien mukavuusrajan ulkopuolella ja sen huomasi välittömästi ratsastuksen jälkeen, jalkoja jomotti heti! Pouta on kankea, niinkuin ratsastajakin ja oltiin oikeastaan vasta sen 40 minuutin jälkeen verrytelty. Loppuajasta alkoi itsellä "uusi" asento olla parempi (huom, vasta parempi, ei kylläkään hyvä) ja hevonen alkoi olla mukavan taipuisa ja meno oli mielyttävän letkeää. Pouta ei enää yhtään vouhkannut, vaan oli erittäin miellyttävä.

On tässä ollut vähän kentällä ratsastamisessa motivaation puutetta, kun ei ole tullut vielä aloitettua valmennuksissa ramppaamista, joten jospa se into siihen hommaan palautuu, kun jossain vaiheessa pääsee taas ihmisten ilmoille :)

Meillä alkaa nyt Poudan kanssa muutenkin olla välit aika luottavaiset puolin ja toisin siinä mielessä, että koen olevani nyt Poudalle se oma ihminen. Tallilla ottaa niin miellyttävällä tavalla kontaktia ja tänään ihan halusi, että häntä täytyy hoitaa ja rapsuttaa. Sikäli uusia piirteitä, että Pouta näennäisesti on miellyttävä, mutta tälläinen tiivis ja lähempi tuttavuus tuokin tullessaan lisää uusia ulottuvuuksia. Aika kauan tämä hevonen tämän asian tiimoilta antoi itseään odotuttaa. Ja huomattavissa oli, että alkaa tulla Tuiskumaisia piirteitä, kuten se että tallissa on kiva tutkia kaikkea mahdollista. Tuiskuhan on äärettömän utelias kaikkea kohtaan ja tänään Pouta tarkasteli pesupaikan lähes joka neliösenttimetriä myöten haistellen ja maistellen.

Tallilla on mukavaa kun on seuraa muista ratsastajista ja heppakavereista, mutta monesti sitä on niin paljon enemmän ääntä ja touhua ympärillä, ettei tule keskityttyä samalla tavalla hevosen kanssa olemiseen. Kun on hevosen kanssa kahdestaan, ollaan siinä vain me kaksi.

Vaikka meillä on Poudan kanssa pitkä matka edessä ja paljon ihan tavallisia asioita vielä hiomatta, niin voisin sanoa, että meillä asuu tallissa varsinainen helmi. Yhtä rakkaita kyllä on kaikki omat, kaikki ovat vaan niin kovin erilaisia omalla tavallaan :)

Se olikin yllätys, että Tuiskun kaulakappaleellinen fleece onkin parempi Poudalle kuin Tuiskulle. Liekö iso maha tekee siitä istuvamman vai mikä????!! Go Pouta Go!!! ;D;D;D;D

Tuisku maastossa

Tuisku maastoili uuden ratsastajan kera ja toivotaan, että käyvät reippailemassa vielä uudelleenkin :) Kylälenkillä kävimme kääntymässä ja Tuisku käyttäytyi tänään niin kuin hän yleensäkin käyttäytyy, kun pikkusisko ei ole matkassa ;)

Tuisku sai harjausta ja puunausta ihan urakalla. Ratsastuksen jälkeen loimi niskaan ja takaisin tarhaan.

Niin kun Tuiskua haettiin tarhasta, niin oli onnistunut saamaan nahkapäitset niskanlenkin silmien yläpuolella ja turpa osan suuhunsa... Olisi pitänyt ottaa kuva. Mitä ihmettä tuo hevonen on oikein touhunnut???!!! Todennäköisesti sille ei löydy muuta selitystä, kuin että se on mies.

Tuisku ja Pouta maastossa

Tänään karavaani kulki sopivasti sateen tauotessa. Anne ratsi Vouhka-Poudalla ja Iidalla pitelemättömällä Tuiskulla, itse menin Vallulla ja Jenni oli tietenkin Skipin kanssa menossa mukana. Menomatkan Poutakin käyttäytyi, mutta sitten iski taas kamala kiire ja mennä viipotti hirmusta kyytiä. Itse menin Vallulla Poudan perässä ja Tuisku taas vouhkasi Vallun perässä. Taitaa olla vielä kanoja kynimättä Tuiskulla ja Poudalla. Enkä puhu nyt yhdestä kanasta, vaan useammasta... Vauhdikkaasta maastosta huolimatta päästiin kotiin ehjänä perille :) Kylällä kävimme kääntymässä ja aikaa kului 45 minuuttia, kun käveltiin koko matka.

Meillä asuu kaljuja lampaita

Voi kääk! Sydän itkee kyyneleitä, kun kerintä oli tänään ja vettä tulee taivaan täydeltä. Menee ensi viikoon ainakin katosasiat tarhoissa, joten tuntui ihan superkamalalle laittaa tytöt palelemaan pihalle. Tosin eivät näyttäneet olevan moksiskaan, joten toivotaan, etteivät vilustu... :/ Kuvassa on metsätarhan tyttöjä. Heillä on kyllä oljitettu minikatos ja mahtuvat sinne, mutta siinä ei ole kuin kaksi seinää. Metsää kyllä siis löytyy, että siellä on suojaa.

Loppuporukka asustaa eristetyssä lampolassa, joten heillä ei ole hätiä mitiä. Vironmaan Aadam on niin supernopea, että keritsi 20 lammasta 50 minuutissa... Ja meikäläisen ennätys on 20 min / per lammas! Voitte uskoa, että meillä ei omatoimisesti lampaita keritä. 

No menee taas muutama päivä, että silmä tottuu näihin uusiin lampaisiin :) Ja onpa kiva kun villat ovat märkiä, niin niitä nyt sitten kuivatellaan pitkin aittaa...

Vapaapäivä

Syysloman kunniaksi käytiin aamulla Vesikossa uimassa poikien kanssa. Tuli niin järkyttävä väsy, että kaikki loppupäivän ylimääräiset aktiviteetit on peruttu. Uinnin jälkeen kävimme hakemassa kiinalaisesta take away sapuskat mukaan ja sännättiin papan luo syömään eväitä, joka vahti uinnin ajan Ottoa. Täytyy kyllä nyt sen verran valittaa, että siellä Vesikossa on aivan järkyttävän kylmää vettä!!! Tatu oli aivan ankkajäässä ja halusi vaan lähteä pois. Taitaa kaupunki säästää lämmityskustannuksissa, kun kaikki vähän siellä näytti palelevan... :/

Mutta sadepäivän kunniaksi on vihdoin etiketit saatu säilykkeisiin. Oli pakko avata yksi purkki ja voin sanoa, että on ihan taivaallisen hyvää!!! Näitä on jokunen purkki taas myydä, joten säilykekauppa täällä avoinna :) Tällä hetkellä löytyy lammassäilykettä (80% lammasta, 20% sikaa) ja karitsasäilykettä, jossa karitsaa 100%.

Pouta kentällä ja pellolla

Poudan luppopäivät ovat taaksejäänyttä elämää. Kessin pienennys siis jatkukoon! Vettä tuli kaatamalla, mutta koska meitä Poudan kanssa ei ole tehty sokerista (siis ei todellakaan...), niin päätettiin, että ratsastetaan, vaikka pikku-ukkoja tulisi taivaalta. Kevyesti kentällä n. 20 minuuttia. Otettiin kevyttä ravia, pysäytyksiä ja liikkeelle lähtöjä. Ihan vähän laukkaa koko uralla. Semmoista rentoa ja varovaista menoa. Loppukäynnit pellolla, joka oli lähes yhtä pelottavaa kuin eilen illalla.

Tallilla oltiin sitten tosi märkiä ja tehtiin nopeasti vaan leipävenytykset ja paineltiin talliin purkamaan kamoja. Viilalla sai vedellä vedet ponin niskasta. Laitettiin nyt ihan kunnon sadetta pitävä kolttu ja voin sanoa, että illalla sitten sisälle oton aikaan oli kaikkien loimet aivan litimärät (ulkoapäin) ja painoivat kiitettävästi. Tuskin mikään on huomenna vielä kuiva, lisäsin kyllä lämpöä varustehuoneeseen. Nyt olisi ihan kiva se loimienkuivatushuone.... Myös pesupaikan kattolämmitin odottaa asennusta, niin saisivat hevoset sen alla taas lämmitellä lihakset lämpimiksi. On tuota pölyä siis kertynyt kesän aikana, ja ei sitä uskalla laittaa päälle ennenkuin on putsattu. Täytyy myös laskea sitä hiukan alemma, jotta on sitten parempi teho :)

Yö on jo käsillä ja kova myrsky. Sähköt menee vähän väliä, toivotaan, että vähän tuo sää rauhoittuisi. Itkettää ihan lampaiden vuoksi, kun ovat ulkosalla ja talvikatokset vielä työnalla... Toivottavasti tajuavat mennä suojaan puiden alle...

Nyt ilmoittautumaan kaikki, mars, mars!!!

Tuisku maastossa

Tuisku maastoili Annen kanssa reilun tunnin käynti/ravi/mäkimaaston. Tuiskun takajalat olivat jo paremmat ja nyt on kyllä turvotus hävinnyt, mutta olivat vähän lenkin jälkeen lämmenneet.. Hmmm...Pelottavaa. Arnica -kuuria taidetaan vielä uusia muutaman päivän perästä.

Kiitos Annelle!! :)

Pouta kentällä ja pellolla

Nyt kun alkaa Poudan rokotusvapaata olla pikkuhiljaa pidetty, voidaan aloitella liikunnan harrastaminen kevyesti. Ajattelin juoksuttaa (typerässä) liinassa, mutta kun rupesin liina laittamaan valmiiksi tallissa keksin kuningatarajatuksen, että miksipä emme harjoittelisi viime syksynä niin hienosti alkanutta OHJASAJOA! Kyllä! Pouta oli aluksi että mitä ihmettä tuo eukko oikein touhuaa, mutta muisti sitten välittömästi kuinka ja miten homma toimii :) Olisiko vartin verran kentällä ohjaskeltu. Tehtiin ympyröitä ja voltteja ja muita kiemuroita. Kokeiltiin myös siirtymisiä useampaan otteeseen, sekä vähän ravia. Täytyy kyllä sanoa, että Pouta toimii ääniavuilla lähes yhtä hienosti kuin veljensä :):):)

Tallilla käytiin ohjat ja selustimet ottamassa pois ja vaihdettiin tilalle suitsiin ratsuohjat. Otsalampun kera ja ilman satulaa mentiin pellolle kävelemään. Tässä taas nähdään se, että vielä on kahdenkeskisessä luottamuksessa tekemistä, koska Poudan mielestä on vähintäänkin outoa mennä pimeällä pellolle. Olisi varmaan tullut kiitolaukalla pihaan, jos olisi saanut. Että siihen luottamuksen rakentamiseen on varattava aikaa reilusti, että ei se mamma mihinkään pahaan ole viemässä...

Tallilla tehtiin leipävenytyksiä ja vietettiin laatuaikaa ihan kahdestaan ja hiljaa. Pouta teki Tuiskut ja sain kunnon pesut. Kyllä se Poutakin alkaa olla aika rakas.

Tuisku maastossa

Tattista vaan Annelle Tuiskun maastottamisesta. Oli ollut edellä kuin etana ja Vallun perässä kuin höyryveturi, vähän sama juttu kuin viikonlopun ajoreissulla. :)

Olemme ylittäneet itsemme!

Nyt se on tehty! Eihän se toteuttamiseen vetkuillessa mennyt kuin pari kuukautta, nimittäin aikomukseen. Itse korjaukseen about kolme tuntia. Nyt ei toistaiseksi ole langat katki, eikä puutu mistään. Kiitos vaan Usvalle kaikesta hajottamisesta! Jennille superkiitos korjausavusta :-D!!!!

Ja nyt pelaa sitten sähkötkin, jotka tallipoika itse henk.koht. on testannut :) Ja jospa sähkö pitäisi sen yhden pikkupirulaisen poissa pahanteosta....

Harmi hauskuutti taas tempuillaan. On se outo kissa, todellakin.

Kirj.virh. on aik paljon, kun Otto avittaa tässä hommassa ja 5sormijärjestelmä takkuaa... 

Tuisku ajohevosena

Siirin ja Vallun kanssa reilusti ylin tunnin ajolenkki ja matkaa kertyi 11 kilometriä. Tuisku oli mitä höpelöin ja olisi halunnut oikeasti ottaa mittaa Vallun kanssa. Käveli rauhassa, mutta ravissa oli meillä pitäminen välistä :)

Tallilla syötiin sokeria ja ratsastettiin taas tarhaan. Hieman hankalaa ilman ohjastuntumaa ja Tuisku meinasi mennä aluksi ihan mihin sattuu!

Tuiskulla on kintereen alue otj:ssa turvonnut, täytyy nyt sitä seuraten erittäin tarkasti. Liikutuksen jälkeen oli turvotus laskenut, mutta katsotaan, katsotaan... Ja heti piti tehdä annos homeopaattista Arnicaa, katsotaan auttaako... Myös Poudan (mahdollisia) rokotusvaurioita hoidetaan Thujalla nyt pari päivää. Meillä käytetään ihmispuolellakin näitä humpuukkinappuloita erinäisiin vaivoihin ja kummallisesti ne vaan toimii....

Tuisku maastossa

 Hurja maasto: maastoesteitä. Kävimme kävelemässä mökkitiellä ja tielle oli levitelty mökin omistajan toimesta  puita... Vissiin vinkiksi, ettei tarvitse autolla paikalle ajella. Yritettiin hypätä, mutta Tuisku tyytyi vaan lompsimaan yli ja jopa yhden risukon kohdalla pysähtyi... Mutta kivaa oli. Kiipeiltiin mäkiä ja pulistiin tyttöjen kanssa mukavia. Kiitos siis Siirille ja Jennille seurasta :)

Tallilla tehtiin leipävenytyksiä, harjailtiin ja loimiteltiin. Tarhaan matkattiin ratsain ja hyvinhän tuo koni käveli sinne ilman käsiohjausta :) Tarhassa sitten sain vielä tehopesut.

Kissa -Tuisku sai eilen Wihoselta oman koiranpedin!! Kyllä!!! Ja hintaa oli vain 5€. Nukkuu nyt siinä kerällä tyytyväisenä, kun lämmintä piisaa. Myös Harmi kävi eilen ottamassa kauneusunia ja näytti viihtyvän. Leevi sitä vastoin  luuli uutta nukkumispesää joksikin elukaksi ja sähisi ja murisi sille... Ja tästä Tuiskusta vielä mainitakseni, että on päässyt lihomaan ihan normikissan mittoihin. Mikäs sitä taas talven tullessa lihotella itseään, niin on sitten ensi kesänä vararavintoa retkeilyä varten... (toivotaan, ettei sitä retkeä kylläkään tulisi...)

Niin ja meitä Ossin kanssa vaivaa kanikuume... Kun Ossin parhaalla kaverilla Misalla on semmoinen. Kateltiin niitä juuri Nurinkurin kennelistä... Ja isille ei kerrota mitään...

Iltamaasto

Tuiskun kanssa tarvottiin Jenni ja Skipi seurana maastossa. Suurimmaksi osaksi käveltiin, mutta vähän otettiin myös mäkilaukkaa. Pimeä laskeutui täydellisesti ja syksyn ensimmäinen lenkki tehty otsalamppujen kera! Aika kivaa! Räntääkin tihkui loppumatkasta niskaan, joten jätimme mäkitreenin suosiolla väliin ja palattiin takaisin tallille.

Tallilla Tuisku sai porkkanavenytykset ja harjauksen. Lopuksi kolttu niskaan ja vielä ulkoilemaan toviksi.

Bad Gastein matkakertomus päivä 5

Viimeisen päivän päivitys venähti väsymyksen ja aikaansaamattomuuden takia tänne asti, mutta tässä se on:

Tänään vuorossa viimeinen päivä reissunpäällä. Aamupalan jälkeen huoneen luovutus ja näytin samalla omistajalle kotisivujamme sekä blogia ja kerroin meidän maatilaharrastuksesta. Oli erittäin innoissaan lampaista ja hevosista. Sovimme, että tapaamme vielä joskus :D

No vuorossa oli sitten viimeinen päivä kylpylässä ja suuntasimme tietenkin isoimpaan eli AlpenThermeniin ja kerkesimme treenata ja kylpylöidä siellä 5 ½h ennenkuin lähdimme sitten suunnistamaan kohti lentokenttää klo 15 (lehto lähti klo 19).

Matkalla olikin sitten vuorossa pientä ruuhkanpoikasta kun yksi iso tunneli oli muutettu kaksikaistaisesta yksikaistaiseksi ja sen jälkeen suljettu kokonaan kaksikaistainen tie ja liikenne siiretty vastaantulevien toiselle kaistalle. Siinä vierähtikin sitten reilu puolituntinen  kun lopulta pääsimme taas vauhtiin.

Salzburgin lentokentälle oli onneksi hyvät opasteet, joten ei tarvinnut arpoa perille pääsyä. Salzburgiin saavuttuamme tankkasimme auton ja mie nappasin hampurilaisaterian pahimpaan nälkään, sitten auto parkkihalliin ja luovuttamaan auto. Kerkesimme tappaa aikaa n.1½h ennen lennon lähtöä.

Varsinainen lento Frankfurtiin kesti n.40min ja bussi kuljetti meidät koneelta suoraan oikeaan terminaaliin ja huomasimme, että oikea porttikin oli niin lähellä kuin olla ja voi kunnes puolituntia ennen koneenlastauksen aloittamista lähtöportti muuttuikin. Lento Helsinkiin kesti reilut 2h ja perillä olimme klo 01.50.

Ajattelimme, että emme taksilla kehtaa mennä niin lyhyttä matkaa auton parkkipaikalle vaan lähdimme etenemään jalan ja kun pääsimme asemalta ulos niin alkoi satamaan. Autolle päästyämme olimmekin sitten ihan märkiä :)

Pysähdyimme syömään Korian (lähellä Kouvolaa) ABC asemalla klo 04 jälkeen ja Lehtipihvit ranskalaisilla maistui huonosti syödän edellispäivän jäljiltä. Allekirjoittanut siirtyi kuskin paikalta makoilemaan ja sainkin nukuttua epämääräisesti useamman tunnin loppumatkasta. Matkalla tosiaan käytiin Tolosenmäestä noutamassa kanoja. Tuosta Joensuun kautta kotia ja kotona taisin olla n.klo 8.30. Koko päivän oli aika kohtuu hönö olo huonosti nukutun yön jäljiltä ja meinasinkin nukahtaa sohvalle iltapäivällä, mutta poikien metelöinnin takia se ei onnistunut :) Käytiin sitten illalla koko porukan voimin kävellen/rattain/pyörin kaupalle heittämässä 1½h reissu. Vielä seuraavanakin päivänä olo oli aika hönö, mutta on jo onneksi tähän mennessä normalisoitunut.

Bad Gasteinissa sää oli mitä mainoin eli n.20C joka päivä ja aurinkoista, ainoa päivä jolloin satoi oli sunnuntai jolloin lähdimme ajamaan lentokentälle.

Reissun saldoksi tuli 4 eri kylpylää, 32 eri saunaa sekä n.36h kylpylöissä vietettyä tuntia :D Käymättä jäi hotellin sauna sekä pikkukylpylän 2 saunaa jotka aukesivat vasta myöhemmin päivällä, joten jollekkin tulevaisuuden reissulle jäi vielä tavotteita eli 40 eri saunaa on seuraavan kerran tavoite.

Kiittäen ja kumartaen Joni & Timo

Pojat kylillä

Iida ratsi Tuiskulla ja itse menin Vallulla. Kävimme kylän pinnassa vähän ratsimassa ja testaamassa miltä tuntuu asfaltti jalkojen alla. Tuisku oli viime kerrasta reipastunut ja Iida joutui välillä ihan pidätteitä tekemään :)

Jolkoteltiin käyntiä koko matka. Nopeasti pimeä laskeutui ja kotona olikin jo lähes pilkkopimeää.

Iida osaa jo hoitaa hommat aika suvereenisti, huippua! Tallilla tekivät porkkanavenytyksiä ja loimittelivat.

Kanalan puolella Jalmari on ottanut uudet naisensa ilolla vastaan. Hertta, Helmi ja Heluna eivät uskaltaneet lähteä aamulla vielä häkistä ulos. Jalmari jätti vanhat kanat oman onnensa nojaan ja hengaili uusien heilojensa kanssa. Taisi jo päästä Hertan kanssa vähän pidemmällekin... Jos ymmärrätte mitä tarkoitan. Loppupäivästä koko porukka uskalsi jo ulkoilla ja illasta olivat hienosti tulleet kaikki uudet ja vanhat sisälle häkkiin. Olivat uudetkin asukit jo kivunneet orrelle yötä viettämään :)

Kanalan uudet asukit!!

Kolme uutta pientä kanaa muutti asumaan meille! On siis samasta paikasta, mistä kaksi vuotta sitten tuli Jalmari, Orvokki, Kyllikki, Viola ja Justiina. Nämä ovat myös Alholaisia maatiaiskanoja, hieman tummempia väriltään. Tämä nuori neitopourukka sai nimekseen; Hertta, Helmi ja Heluna :) Matka taittui mukavasti pahvilaatikossa olkipatjalla. Huomatkaa laatikon naseva teksti.

Kanalassa alkoi kuhina, kun Jalmari kauhukseen tajusi, että tyttöjä saapui lisää! Muutenkin tuntuu, että on pihalla ihan pulassa kun tytöt on milloin missäkin. Mikäs sitä sitten jatkossa 7 naisen kanssa asustellessa. Vanhat kanat näyttivät hieman happamilta, tästä odottamattomasta käänteestä. Orvokki otti emännän roolin ja antoi pikkutytöille vauhtia. Katsotaan nyt sitten miten yhteiselo rupeaa sujumaan. Toisaalta Jalmarin silmistä pilkisti kyllä ilme, että aika siistiä..... Jos ymmärrät mitä tarkoitan.

Viikon päättyminen

Niin tämäkin viikko tulee pian päätökseen. Koska mummi (Pirjo) ja täti (Ruut) ovat olleet meidän seuranamme, päätimme järjestää syömingit, jossa jokainen tekee oman osa-alueensa. Ruut teki Ossin ja Tatun kanssa alkumaljat ja jälkiruoan, mummi alkuruoan ja allekirjoittanut pääruoan. Ohessapa menu ja kuvat, mummi koristeli pöydän poikien kanssa. Jäätelökeksit olivat ihan älyttömän hyviä, suosittelen :) Niin ja samalla juhlittiin Pirjon nimipäivää. Pipe niminen sai myös nimipäiväkortin ja jalkahoidon.

Ja tosiaan rankka viikko on tullut päätökseensä. Matkalainen palaa kotiin huomenna ja totinen arki alkaa taas. Niin ja sitä korvaavaa Ikean matkaa tässä odotellessa.... 

Ps. Varasin Ullantilalta kanoja lisää, tallipoika tuo ne huomenna Tolosenmäeltä tullessaan!! Jännittää miten meidän kanalan väki ottaa uudet asukit vastaan...

Tuisku esteillä

Aivan ihana syyspäivä, aurinko paistaa sopivasti ja lämpötila on mitä mainioin. Tuiskun kanssa hypeltiin muutama loikka. Alku meni rauhallisesti, mutta Tuisku alkoi innostua hommasta sen verran, että viimeiset hypyt meni jo sen verran kovalla vauhdilla, että ei ollut tolkkua :) Tuisku nautti ihan silminnähden ja oli kyllä itselläkin mukavaa! Alkuverkat meni nätisti, otettiin ravia ja taivutteluita, sekä laukkaa molempiin suuntiin. Kulki puhtaasti ravit ja laukkasikin aika kivasti. Jäykkähän se Tuisku on...

Loppukäynnit hippastiin laitumella. Tullessa vielä seurusteltiin Usvan kanssa, joka oli tarhassa. Tallilla sitten tehtiin vähän venyttelyitä ja harjailtiin karvat oikeaan suuntaan. Oli nimittäin aivan kauttaaltaan hikinen hevonen, joten loimitettiin korvista häntään saakka :)

Mutta oli tälläinen vauhdikas syyspäivä meidän osalta, eikä siis vauhtia ja jännitystä puuttunut! On se Tuisku niin ihana ja "varma" kun tietää aina sen metkut ;-D

Bad Gastein matkakertomus päivä 4

Tänään aamupalalla hotellin johtaja kysyi, että nukuimmeko kunnolla ja olemmeko levänneitä? Sen perään totesi, että ei ihme jos ollaan "vähän" väsyneitä eilisen jälkeen kun kerroin eilen minkä verran oltiin kylvetty. Kyseli toiveekkaana, että onko tänään vuorossa patikointia tai muuta johon totesin, että ensin mennään lähikylpylään ja sitten isoon (samaan kuin eilen) kylpylään. Vastaukseksi sain pään pudistelua ja naureskelua, että hulluja ne on :D

Aamupalalla oli eräs nainen joka oli kymmenettä kertaa tässä hotellissa ja omistajapariskunta toi naiselle diplomin sekä paljon erinäistä tavaraa hyvästä asiakassuhteesta. Muutenkin omistajat juttelevat asiakkaiden kanssa ja eilenkin vaihtoivat miun kahvikupin aluslautasen kesken kahvinjuonnin puhtaaseen kun siihen oli mukin kylkeä pitkin valunut kahvia :)

Aamupalan jälkeen hoidimme tuliaisten hankkimiset ja pääsimmekin hyvillä mielin lähikylpylään mikä on näistä neljästä käydystä kaikkein pienin.

Otimme suosiolla vain 3h lipun ja se riittikin vallan mainisti tähän kylpylään. Vähän petyttiin kun täällä on tällä hetkellä "ei sesonkiaika" niin tämänkin kylpylän 2 saunaa aukesivat joskus myöhemmin iltapäivällä ja me emme niihin kerenneet, joten saldoksi tuli vain 5 saunaa :(

Maisemaa Sparille kävellessä.

Kylpylän jälkeen Spariin hakemaan evästä, hotellille syömään ja suunta kohti AlpenThermeä. Klo 14.30 kirjauduttiin sisälle ja allekirjoittanut menikin samontein salille tekemään taas perinteisen tunti punttia ja puolikas juoksumattoa.

Siinäpä meni taas mukavasti loppupäivä saunoessa ja kylpylän saunamaailmassa aloittikin pariskunta kokoonpanolla harppu & haitari soittamaan klo 19.30. Musiikkia oli laidasta laitaan ja asikkaat tuntuivat tykkäävän.

Saunaseremonioista vielä sen verran, että tässä suurimmassa kylpylässä on yksi eli hienoin ja isoin sauna missä seremonian pitää tasatunnein henkilökuntaan kuuluva ihminen. Kahdessa pienemmässä saunassa seremoniat menevät 15yli ja varttia vaille sekä tasalta ja puolelta eli halutessaan voisi juosta noitten kahden saunan välissä seremoniasta seremoniaan.

Tähän mennessä olemme käyneet seuraavanlaisissa seremonioissa:

- Vitamiinipommi missä saunatuoksuna hedelmäiset tuoksut ja väliajalla hedelmiä

- Olutsauna ja Oktoberfestsauna eli saunamestari jakaa kaikille oluet (ekassa alkoholiton) ja löylyjen lyönnin välissä kippistää ja koko porukkaa ottaa kerralla huikkaa (itse olin alkoholittomassa versiossa ja en kehdannut kieltäytyä oluesta kun kaikki muut ottivat, sain otettua pari huikkaa ja jäi juomatta :), en siis voi todellakaan sietää olutta )

- Sauna missä jäähileen sekaan laitetaan tuoksuja ja saunan jälkeen jokainen saa Maronin syötäväkseen

Teille suurimmalle osalle jotka olette niin sivistymättömiä niin Maroni on kastanja :D hah

- Kesken saunan käydään saunan ulkopuolella levittämässä suolaa kroppaan ja sitten takaisin lauteille

- Kesken saunan käydään levittämässä hunajaa kroppaan

- Sauna missä saunottaja jakaa kesken kovimpien löylyjen jääpaloja saunojille, että siellä jaksetsaan olla loppuun asti :)

- Saunamestari laittaa ruokalusikallisen ainetta kiukaalle mikä tuoksuu eucalyptukselle ja tuoksu on niin raju ja pistävä, että silmiä ei voi yksinkertaisesti pitää auki

- Höyrysauna missä levitetään mentholille tuoksuvaa ainetta kroppaan ja heti sen jälkeen tulee niin kylmä olo, että pakko päästä pesemään aine pois :D

- Höyrysauna missä levitetään suklaavoidetta kroppaan

Matkakertomus merkinnät alkavat toistamaan itseään, koska suurin osa valveillaoloajasta vietetään kylpylässä, joten suuria muutoksia päiviin ei tule eilistä lukuunottamatta.

Huomennahan on tarkoitus aamupalan jälkeen olla hyvissä ajoin AlpenTherme kylpylässä missä keretään läträtä vielä tovi. Huomisen merkintä menee maanantaille reilusti, koska huomenna suomen aikaa lento Salzburgista Frankfurtin kautta Helsinkiin lähtee klo 20 ja perillä ollaan 01.50 ja siitä jaksamisen puitteissa lähdemme heti ajamaan kohti Kiihtelysvaaraa.

Bad Gastein matkakertomus päivä 3

Tänään oli aamupalan jälkeen tarkoitus lähteä lähikylpylään minne matkaa n.150m hotellilta, mutta tällä kertaa blogipäivitys on muutakin kun kylpylässä läträämistä. Hotellin johtajan suosituksesta lähdimme hissiajelulle laskettelurinteen päälle jonka korkeus on 2250m. Kuvia on sitten aika paljon, mutta yritin tehdä niistä kollaaseja, ettei joka kuva ole yksinään. Kuvat aukeavat isommaksi klikkaamalla niitä.

Lippu tuntui maksaessa tyyriltä, mutta oli kyllä hintansa väärti.

Iso laskettelurinne missä hissit lähtevät tasatunnein klo 9-15 ylöspäin. Moni ylösmenijä tulee jalkaisin alas ja viimeinen alastuleva lähtee klo16 ja jos siitä myöhästyy niin ainoa tie alas on kävellen :)

Kuvassa vasen ylin olemme irtautuneet lähtöpaikasta ja 7min jälkeen luulimme olevamme perillä kuvat oik ylh ja vas alh, mutta se olikin vain välipysäkki ja matka jatkuikin yläöspäin.

Eilen mainitsin siitä, että lehmiä on rinteissä niin tässä lehmät olivat yli puolen välin eli reilun kilometrin korkeudessa todella jyrkässä rinteessä hissin alla laiduntamassa kuten kuvista 1 ja 2 näkyy. Kuvassa 3 näkee miten sumuista välillä on.

Lisäkuvaa hissistä otettuna. Maisemat ovat aivan hulppeat.

Tämmöistä maisemaa avautuu rinteen huipulta.

Pappa matkalla kuvauskehikkoon ja allekirjoittaneen kuva kuvauskehikosta missä säikähdin kun alla oli varmaan 100m pudotus kun kehikko oli osittain tyhjän päällä.

Matkalaiset pienemmällä kuvauspaikalla.

Vasemmalla isompi kuvauspaikka ja oikealla pienempi ja alempana sijaitseva paikka.

Maisemat ovat kauniit ja kuvaukselliset.

Kuvaa kuvan perään.

Pieni silta joka rakennettu kallion kylkeen. Täytyy sanoa, että hiukkapikkasen jännitti kävellä siltaa kun tuuli tuiversi vielä kovasti.

Varsinainen ja erittäin komea riippusilta rotkon päällä. Alla oli taas toistasataa metriä ilmaa.

Sillan alussa oli "automaatti" missä oli ohje, että paina nappia ja sinulla on 20sek aikaa mennä sillalla osoitettuun kuvauspisteeseen ja valon välähtäessä kamera ottaa kuvan ja siirtää sen nettiin. Tässä ovat meidän kuvat nettipalvelusta missä ne säilyvät vuodenpäivät.

Hissejä reservissä siihen kun laskettelukausi alkaa. Sitten porukkaa saadaan ylös reilummalla tahdilla.

Alla pari videota liittyen rinnereissuun.

Maisemaa huipulta.

Pikkusilta.

Kunnon riippusilta.

Hissikyyti huipulta alas.

Rinnereissun jälkeen hotellille ja mietinnän jälkeen suunnistimme meille tuttuun kylpylään eli Apentherme Gasteiniin.

Kuvassa oikealla huomasimme mainoksen, että Iiro Rantala esiintyy lokakuun 14 päivä jonkunsortin jazztapahtumassa täällä päin. Päivän liput molemmille ja mie otin lisäksi taas salikortin. Parissa saunassa kävin pyörähtämässä ennen salille menoa.

Tunnin punttitreeni ja puolen tunnin juoksumattotreenin jälkeen maistui palautusjuoma minkä tekivät blenderillä paikan päällä (kuva oik ylh). Itse sai valita maut ja vasemmalla olevassa kuvassa onkin mansikkasmoothiepalautusjuoma.

Aamupäivän rinnekokeilu verotti hiukan voimia, mutta päivän saldoksi tuli 10 saunaa ja puolenkymmentä saunaseremoniaa. 

Hotellin johtaja jaksaa päivitellä meidän kylpemis/saunatouhuja. Aamupalalla totesi, että olemme hulluja ja samaa mieltä oli vielä kun tulimme tänään kylpylästä ja sattui tulemaan pihalla vastaan missä kerroimme päivästä :)

Asterix sarjakuvaa lainaten "Hulluja nuo Suomalaiset" (oikeasti Hulluja nuo Roomalaiset, mitä Obelix jaksaa aina päivitellä)

.- Joni & Timo -