Ajattelin ratsastaa Tuiskulla vielä toistamiseen, vaikka olisi se Poutakin ollut ratsittavana. Oli vain niin ihanaa käydä Tuiskullakin ratsastelemassa. Sanoinkin Heidille, että harmittaa kun aika vuorokaudessa on niin rajallinen. Olisi mukavaa ratsastaa useammin muillakin hevosilla, kuin Vallulla. Omat ratsastukseen liittyvät ongelmat kertautuivat myös Tuiskulla ratsastaessa, mutta kuitenkin hevoset reagoivat niihin eri tavalla.
No kuitenkin, käytiin ensin kentällä taas taivuttelemassa ja sitten suunnattiin puunajoreitille. Oli niin ihanaa, kun Tusku ei välittänyt yhtään mistään semmoisesta, minkä tiedän aiheuttavan Vallulle painajaisia. Se vain tyynesti katseli korvat höröllä ja meni tasaiseen tahtiin eteenpäin. Reitillä upotti hieman suopellon kohdalla, mutta muuten meno oli mukavaa.
Tallissa tehtiin vielä häntävenytys, kun leipävenytykset tehtiin jo selästä käsin. Tuisku pesi minua jo tallissa ja vielä ulkonakin sain muutamat lipaisut osakseni.
-siiri
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti