Tuisku Kuokanvaarassa

Minun ja Tuiskun yhteiselo täällä nurmeksessa alkaa olla tältäerää ohitse.Hevonen on ollut minulle todellinen kaveri ja ilon tuoja,kovasti tulee olemaan ikävä tuota luontokappaletta..Harmi,ettei tälle talvelle ollut kunnon savottaa,sillä hyvin olisi meillä työt sujunut ja yhteistyö on ollut mitä parhainta..tämän hevosen olisin mielelläni pitänyt itselläni,mutta kaikella on aikansa.Työhevoseksi sopiva luonne ei löydy jokaiselta hummalta ja harmittaahan se jo valmiiksi,ettei samanlaista persoonaa varmasti löydy hevosta ostaessa? Niin,minulla onkin yllättäen tilanne,että pihassa ei ole sunnuntain jälkeen yhtään hevosta...pikkuisen on tyhjä olo.Tässäkin asiassa on se hyvä puoli,että nyt voin jopa lähteä jossakin käymään,niin tarkasti nuo eläimet sitoo ja huoliakin tuottaa.Miten se nyt olikaan? "Huoleton,hevoseton poika!"

Kiitos teille, Tuisku, Joni ja Heidi!