Puusavottaa

Aamupäivästä rupesin kaataamaan puuta kun Anssi oli tulossa kaveriksi ajamaan puuta iltapäivällä. Homma on vain aika raskasta kun tuota lunta on ihan kiitettävästi, joten sai lapioda lunta reilusti, että pääsi edes kaatamaan puut.

Kerkesin kaataa puolenkymmentä puuta ennenkuin sain sahan terän osumaan kiveen niin, että kipinät sinkoilivat. No terä ei uponnut edes lumihankeenkaan saatikka puuhun teroitusyrityksistä huolimatta. Onneksi Anssi toi tullessaan uuden terän ja pääsin nyt pätkimään kaadettuja puita kuljetusta varten Anssin varustellessa Tuiskua. 

Tuisku saapumassa ekalle kuormalle.

Kolmella kuormalla oli valmiiksi kaadetut puut ajettu, joten piti kuumeisesti ruveta kaatamaan uutta puuta, ettei tyhjänä tarvitsisi ajaa. Kerkesin kaataa, karsia ja pätkiä yhden puun sillä aikaa aina kun Anssi oli kuormaa viemässä purkuun. Pari puuta sain kaadettua toista puuta vasten, joten meni aika hankalaksi säätämiseksi välillä. Taisi tulla kokonaissaldoksi 6 kuormaa kunnes lopetettiin kun ei sahuri pysynyt puukuskin tahdissa :)

Tuisku toimi tosi hienosti ja lastatessa seisoi tosi hyvin. Muutaman kerran vähän otti askeleen pari ja purkupaikalla seisoi vielä hienommin kun Anssi purki kuormat yksin.

Tässä vielä päivän saldo:

Puusavotassa

Tänään kaivettiin Ossin kanssa ylisiltä toinen listerireki lukkovikasen tilalle ja samalla otettin parireki jos joku päivä kerkeäisi puita kaatamaan. No reet kun oltiin saatu tallin pihalle niin päätettiinkin, että mennään savottaan samointein. Päivän saldona taisi olla 4 koivua jotka pilkottiin 4 metrin pätkiksi rekeä varten.

Tatu heräsikin sopivasti niin päästiinkin sitten varustelemaan Tuisku parireen eteen. Kierrettiin valmiiksi ajettu reitti niin, että mentiin autotallinkulmalta soramontulle päin ja tultiin kentän vierestä pois. Olisi toisinpäin tullut niin lyhyt matka kuorma päällä ettei olisi ollut mitään järkeä. Ossi oli koko ajan apuna ja kun pysähdytiin puupinon viereen niin Ossi meni varmuudeksi Tuiskua pitelemään suitsista, että sain tehtyä kuorman. Eka kuormassa oli 2 pientä puuta, toisessa 3 pientä/mediumia ja kolmannella eli viimeisellä olikin sitten 5 joista pari jykevämpää. Tuisku kyllä toimi tosi hienosti ja puukuorman päällä oli kiva istuskella ja ajella hyvässä säässä.

Viimeinen kuorma päällä tulossa reitiltä pois.

Kuormat purettiin puuliiterin viereen eli kuorma pudotettiin aina lähtöpään alkuun ja viimeinen kierros ajettiin tyhjällä reellä. Tuisku tosin kerkesi oppia jo jutun juonen ja pysähtyi automaattisesti siihen kohtaan missä puupino oli aiemmilla kierroksilla ollut :)

Ainut huono puoli hommassa on, että tyhjänä tuolla parireellä ajaminen on kyllä erittäin haastavaa ja akrobaattista kun missään ei voi istua :D

'

Märkäpuku hevosille...

...on sitä aikoihin eletty ;-D
http://www.iltalehti.fi/hullumaailma/2012032415367572_hu.shtml

Tatun viimeinen hoitopäivä

Tämmöinen äitin kulta se sitten on jatkossa äitin kanssa kotosalla päivät. Tänään hyvästelimme ja kukitimme maailman parhaimman hoitajan Aunen, jota jäämme kovin ikävöimään. Tatu kerkesi olla Aunen luona hoidossa reilun vuoden ja joinakin päivinä olisi jäänyt mielummin Aunen luokse, kuin lähtenyt kotiin, uhkasi pariin otteeseen ihan yöksikin jäädä. Joten tainnut olla myös pikkumiehelle hoitopaikka mieluinen! 

Hirrrrrrmuisia suklaisia krokotiilileivoksia vei Tatu aamulla hoitoon viimeisen päivän kunniaksi, unohtamatta suklaamunia ja pillimehuja!

Huomenna on äitiysloman ensimmäinen virallinen päivä! Mikä meidän huushollissa tarkoittaa sitä, että saa ruveta laittamaan vauvajuttuja... Eli täytynee laittaa sänky valmiiksi ja siirtää vauvan vaatelipasto makuuhuoneeseen. On ollut "perinne", että kun äitiysloma alkaa, niin saa aloittaa vauvahössötyksen. Muutenkin pitää varmaan miettiä vauvalle sairaalavaatteet ja itselle ja..... Kohta hän on täällä!

Tuisku

Tallipoika ajoi pikkumiesten kanssa Tuiskua, lunta tuli ja märkänä olivat pojatkin. Tuisku ei kertaakaan ollut pullikoinut vastaan hankeen menoa, vaan oli erihienosti rämpinyt hangessa. Tatukin viihtyi kyydissä viiden kierroksen verran kuin hevosmies konsanaan. Ossi on ihastunut rekiajeluun ja istuu kyydissä mielellään :)

Viimeiselle kierrokselle pihasta lähti hevonen, reki ja kaksi matkustajaa. Pihan tullessa perille saapui hevonen ja kaksi matkustajaa, reki oli jäänyt matkalle. Aisan lukot reessä on vähän rempat tai siis toiselta puolen, niin oli kuoriutunut lumisessa mutkassa matkustusväline irti... No sattuuhan näitä!

Onneksi isoin tallipoika on vahva ja hevosvoimat omaava, niin kävi sitten vetämässä reen pihaan. Ja eihän se ollut jäänyt kuin noin puoleen väliin lenkkiä.... :D:D:D

Onneksi kaikki aisat ja luokit sun muut remelit pysyivät ehjänä! Tuiskulla oli ollut sen verran kiire kotiin, ettei ollut malttanut seistä metsässä paikallaan uutta varustelua varten, vaan oli pitänyt jättää reki tosiaan niille sijoilleen, heh!

Pouta

Mikä lie hevospuuska tänään... Tallipoika lähti pienten tallipoikien kanssa ajamaan Tuiskulla ja jäin toimettomaksi tallille. Päätin ottaa pikaisesti Poudan liinaan kentälle. Virtaa oli vaikka muille jakaa, eikä käyntiä meinannut malttaa tulla ollenkaan. Loppuajasta sitten rauhoittui ja rupesi työskentelemään mukavasti. Vähän myös apuohjilla kokeiltiin juoksutusta ja Poutahan haki heti kauniiseen muotoon. On vaan reikiä liian vähän Poudalle, täytyy rei'itellä lisää.

Aamun aurinkoinen keli oli tipotiessään ja lumiräntää tuli taivaan täydeltä, hepat ovat likomärkiä, itse mukaanlukien.... Pouta sai tallilla vähän porkkanaa ja kevyen loimen selkään. Sain Poudalta Tuiskumaista pesua, liekö kyseessä sukuvika...??

Niin ja Poudan yläpuolella on se "köyhän miehen solarium" eli toisin sanoen Infraheat lämmitin. Tässäpä linkki, jossa lisätietoa: http://www.infraheat.com/tiedostot/lammitin_elainsuojiin.pdf

Sitä vaan pitäisi laskea vähän alaspäin, kyllä sillä joku virka on ollut, kun kaivo pysyi sulana koko talven, nyt vaan jäässä kun routa jäädytti putken. Mutta positiivinen ostos siis! Kunhan finanssipuoli paranee, niin hommataan samanlainen kanalaan ensi talveksi.

Irtokarvoja

Ihana aurinkoinen aamu ja hepat laiskotteli auringossa. Paali oli syöty aamun varhaisina tunteina loppuun ja harkitsin, että ovatko iltapäivään asti dieetillä vai kampeanko ylisille pikkupaaleja puottamaan. No rämmin sitten polvia myöten ylisille ja olin ihan varma, että seuraavaksi ollaan Tikkamäellä... Noh, saavat nyt päivän mussutella kuivaa heinää. Yleensä heinän vienti aiheuttaa kamalan juoksentelun ja hässäkän, mutta nyt tulivat tyytyväisinä mussuttamaan ilmaan minkäänlaista kahnausta.

Ennen heinien laittoa harjailin heppoja tarhassa. Ensin oli vuorossa Nettis, jonka alahuuli vaan roikkui kun hankailtiin irtokarvoja. Seuraavaksi oli vuorossa Mamma ja Tuisku, jotka vuorotteli vähän väliä, Tuisku myös näytti kuuluisan "banaaniasennon", osaa siis vaatia mistä harjataan ja milloin :)! Myös Barbi-Pouta sai harjausta, vaikka karvaa ei lähde nimeksikään.

Aamun laatuaika hevosten kanssa oli ihanaa! Ehkä tässä taas jaksaa tämän päivän sen voimalla pysyä järjissään...

Illalla oli vähän suunnitelmissa, josko tallipoika kävisi Tuiskun kanssa vähän rekeilemässä, mutta saa nyt taas nähdä mihin se aika hujahtaa ja saadaanko mitään aikaiseksi. Tatulla on huomenna viimeinen hoitopäivä ja jää sitten kotiin äitin kanssa (!), joten on vielä leivottava herkkuja huomiseksi mukaan hoitoon viimeisen hoitopäivän kunniaksi :)

Juoksutusta

Tänään itsellä vähän parempi päivä, joten Tuisku sai sitten sen kunniaksi vähän liikutusta. Harjailtiin tallissa tovi, kun karvaa irtoaa aika kiitettävästi! Eilen illalla kun tallipojan kanssa otettiin yksissä tuumin hepat sisälle, harjasin karsinoissa tytöt eli Mamman, Netan ja Poudan. Eksulla ja Netalla karvaa lähti hurjasti, mutta Pouta vielä pitää itsensä pakkasten varalta lämpimänä.

Tuiskulle laitoin juoksutusvyön, jota nyt itse sitten pääsin ihka ensimmäistä kertaa käyttämään... Eikös se tullut hankittua jo syksyllä... ööö. Ensin otettiin vähän käyntiä ja ravia ilman apuohjia. Ihan vaan varovasti virittelin apuohjat, kun Tuiskua ei ole niillä ikäpäivänä juoksutettu tai nyt ylipäänsä viime aikoina tehty kentällä mitään... Vauhtia riitti ja välillä piti ihan maanitella käyntiä menemään. Laukatkin nousivat hienosti molempiin suuntiin. Olisiko ehkä parikymmentä minuuttia maksimissaan liinassa pyöritty. Ihan ok ekaksi kerraksi ohjien kanssa. Jenni reippaili Skipin kanssa seurana ja Skipikin otti laukkaa, kun Tuiskulle annoin laukkakäskyn ;D

Tallilla vielä harjailtiin ja tehtiin kunnolla porkkanavenytykset, niitä ei ollut Tuisku unohtanut! Laitettiin vohveliloimi päälle, kun aurinko lämmitti ulkona mukavasti, ettei tule liian kuuma. Tämä oli taas laatuaikaa kahdestaan ja tallilla sitten sain aimoannokset pesua. Tuisku käveli perässä irti tarhan portille, mutta ei olisi halunnut mennä vaan jäi nuolemaan käsiä ja korvia mammalta.... Kyllä nosti muuten joskin masentunutta mielialaa kummasti! Jaksaa taas jonkin aikaa lyllertää tämän mahan kanssa.

Ensi viikolla selviää "mahaongelmia" ja vähän jatkoa, että miten se vauva tähän maailmaan tällä kertaa kotiutuu... Nyt rv 34+0, joten vähän aikaa pitäisi tässä kärvistellä. Mutta empä olisi uskonut kuinka vaikeaa tämä voi olla.

Tuisku reen eessä...

...vihdoin ja viimein. Koko viikko ollut todella vaikea allekirjoittaneen osalta, joten jäänyt tallipojan harteille kaikki tallitöistä lähtien. Nyt vähän tänään onnistui ulkoilu, niin saatiin Tuisku valjastettua reen eteen. Nyt pysyi rensselit kiinni ja muutenkin meni valjastus parissa minuutissa! Olikin tuota taukoa... ja viimeksi kun piti säädellä vehkeitä vaikka kuin.

Viikolla tuli lunta yllin kyllin, niin oli rekilenkki ihan tukossa, mutta muutaman kierroksen verran tallipoika Ossi seurana jaksoi rallata ympäri. Perässä kahlasivat Vallu ja Skipi kera ratsastajien. Vähän laukkaakin vetivät, kun vaan ikkunasta vilahti liinaharja :)

Tatun kanssa jouduttiin siirtymään sisälle ihailemaan menoa ikkunasta, ensi talvena tietää kyllä kuka saa vuorostaan siellä ohjaksissa olla...  Tuisku nautti ajosta, sen näki sisälle asti. Voi kun voisi olla itse kyydissä... Hyvä Tuisku! Tallilla oli kuulema pessyt ohjastajan ja saanut vähän porkkanoita. Niin ja ennen lähtöä tallipoika laittoi irronneen kengän takaisin paikoilleen.

Anssi ja Tuisku mediassa!

Tänään Karjalaisessa hieno juttu taiteilijan hurahduksesta työhevosiin :) ! Harmi vain kun puuttui jutusta se valjastuskuva....

Tuisku mediassa?

Muistutan tässä kaikkia teitä Tuisku-faneja, että jalo ja uljas ruuna esiintyy mitä todennäköisemmin lauantain Karjalaisessa.Kun hevonen oli vielä Kuokanvaarassa,kävi täällä toimittaja tekemässä juttua tulevan viikonlopun hevosaiheiseen julkaisuun.Valjastin Tuiskun parireen eteen ja toimittaja sitten kuvasi sitä eri suunnista.Toivotaan,että kuvat ovat myös lauantain lehdessä!

T:Anssi

Tunnelmia rekiajelulta ja rehunhakureissut

Näissä tunnelmissa Nurmeksen vieraat ottivat vauhtia lumisella pellolla.... ja Tuisku nautti menosta! Lapset pilkistää vähän kyydissä!

Toisissa maisemissa olimme Markun kanssa kun aamulla klo 7 lähdimme liikkeelle rehunhakureissulle Juvan taakse. Nuutilanmäeltä otimme rehuja kyytiin n.700kg lavalle ja reilut 1000kg kärryyn. Juvan ABC:lta kuva kahvitauolta

Kun olimme saaneet purettua tavaran määränpäässä niin lähdimme toiselle keikalle huomattavasti lähemmäksi. Kyytiin saatiin 600kg lavalle ja 1200kg kärryyn.

Päivän saldoksi muodostui noin 3500kg rehuja, noin 530 kilometrejä sekä reilut 10h matkantekoa. Päivän kruunasi 2h saunamaratoni.

Rekiajelua

Olikin aikamoinen homma, että saatiin värkättyä uudet länget ja muut vehkeet käyttökuntoon. Meni rahkeita säätäessä, jotta saatiin osumaan ne kohdilleen. Eiköhän niitä vielä säädellä, mutta nyt alkaa olla jo aika lähellä. Onneksi Tuisku seisoo paikallaan pihalla vaikka tappiin asti, eikä hermostu säädöstä ja väännöstä! Tässäpä vähän kuvia ajeluista, koeajoja tehtiin pihakiekolla ja lapsetkin pääsivät kyytiin. Myös allekirjoittaneen oli pakko tasaisella päästä ohjaksiin, niin kova ikävä rekiajelua on ollut. Syvempään hankeen en tämän mahan kanssa uskalla lähteä. Tuisku toimi kuin unelma, joten ei Anssi huolta, hevonen niin kuin entisellään ;-) Tallipoika ajoi sitten Tuiskun kanssa puunajoreittiä "auki" pariin otteeseen. Huomenna jatketaan jos jouvetaan...

Tallilla Tatu autteli harjauksessa ja varustelussa. Ja kävipähän vähän istuskelemassa Tuiskun selässäkin.

ps.
Tänään alkoi Markun kanssa puusavotta jolle ei näy loppua :D. Peltojen ympäriltä aloitettiin kaatamaan leppiä ja niitähän riittää. Vajaat 2h kerkesin itse olla sahan kanssa nivusiin asti yltävässä lumihangessa kaatamassa puita ja olo oli sen mukainen. Tarkoituksena olisi tämän kuun aikana yrittää kaataa niin paljon puuta kuin vain kerkeää/jaksaa ja sitten klapittaa paremmalla ajalla. Lumen paljous kyllä vie mehut aika lahjakkaasti, joten tiedossa on hikisiä sahuusessioita.

Ratsastusta

Tallipoika pääsi Tuiskun selkään, kävivät tallaamassa pari kiekkoa rekireittiä puiden ajoa varten. Silläaikaa kun tallipoika nukutti Tatun, varustelin Tuiskun valmiiksi ja käytiin vähän kentällä kertaamassa liinassa juoksutuksen saloja. Aurinko paistoi niin kirkkaasti, että meinasi näkö lähteä! Tuisku otti kaikki askellajit käskystä pysähdystä unohtamatta. Laukatkin nousivat kertasanomalla! Tallipoika viriteltiin kentällä kyytiin ja pojat lähtivät muutaman erimielisyyden jälkeen hankeen tarpomaan.

Sillä aikaa räpsäsin kuvan Matista ja uudesta tyttölaumasta, joka vaihdettiin astutukseen ensimmäinen päivä. Tietäähän sen, kun Blondi pääsi pässilään sisälle, niin hyvä että ovi kerkesi sulkeutua, niin oltiin jo tositoimissa. Margaret olisi halunnut tutustua lähemmin, mutta Matilla meni Blondin kanssa touhustellessa. Suklaa sitä vastoin järjesti kunnon härkäottelun ja päätti näyttää Matille missä kaappi seisoo. Eli kunnon komentelut ja puskut sai Matti osakseen ;)

Tallissa sitten vielä harjailtiin ja syöteltiin porkkanoita ja niitä Anssin leipiä.... Tuisku on päässyt leivän makuun Kuokanvaarassa ja perinnettä on kuulema jatkettava toistaiseksi vieroitusoireiden pelossa.... Hehheh.

Tallipojan kanssa saatiin Tuiskulta kunnon pesut niin varusteltaessa kuin purkuvaiheessakin. Myös aamulla tarhassa sain hoitoa aimoannokset osakseni. Kyllä ainakin aamulla seurailtuani laumaa niin Tuisku pyörittää hiljaisella auktoriteetillään laumaa miten tahtoo :) Pouta kävi pari kertaa kysyvän näköisenä luonani, että jääkö se oikeasti kotiin...? Eksua lähinnä ärsyttää Tuiskun tuppaaminen taas liian likelle. Mutta koko lauma syö tyytyväisenä yhdessä paalilla, kuten ennen vanhaan....

Aito ja uniikki Anssi Okkosen koristelema leipälaatikko :)

Tuisku kotona!

Hän on takaisin! Tuisku on noudettu. Jännitin, että mitenkä oma lauma ottaa jäsenensä vastaan ja todettiin tallipojan kanssa menoa seurailtua, että eipä kovin kummoista vastaanottoa järjestetty vaan pliisusti tapahtui kotiinpaluu :) Ainut uutena oli Tuiskun ja Vallun nettamaiset vinkumiset, joita saatiin kuunnella moneen otteeseen, niin että koko tienoo raikui. Mutta miehethän on tunnetusti vähän vinkujia... ;D

Joka tapauksessa, Eksusta näytti olevan ihan se ja sama, että poikaystävä palasi kotiin. Tuisku tosin otti jälleen Eksun siipiensä suojaan, eikä päästänyt mammaa muitten luo vaan vahtaa taas omaa neitoaan. Skipi ja Netta otti Tuiskun tyynesti vastaan, mitä nyt Skipi innostui Nettistä ajamaan takaa, mutta Nettapa latasi kunnon potkusarjan Skipin rinnuksille ja näytti toimivan tämä taktiikka.

Pouta ja Vallu sen sijaan pitivät hiljaista palaveria keskenään ja oltiin lukevinamme eleistä päätellen, että ei ole "johtajan" paluu tässä kaksikossa kovin toivottu. Tämä kaksikko tai lähinnä Pouta otti sillä aikaa valtikan kavioonsa. Näyttää kyllä siltä, että ei se Tuiskun johtajuus ole mihinkään kadonnut. Juoksutti porukkaa metsässä ja jätti muut sinne, kun itse siirtyi suvereenisti paalille syömään. Noin tunti kotiinpaluusta koko porukka syö sulassa sovussa paalilla yhdessä ja näyttää, että ei se Tuisku ole edes missään ollutkaan... Mutta eiköhän näitä suhteita vielä oiota moneen otteeseen laumassa, ennen kuin taas elämä palaa uomiinsa.

Ohessa pari videonpätkää.

Tällä kertaa Nurmeksen reissulla oli mukana myös pienet tallipojat :) Ja kiitokset vielä Anssille! Lähtökahveet käytiin juomassa lähtiessä Nurmeksen ABC:llä ennen kotimatkaa. Tuisku lastautui lompsista vaan ja matkasi reissun tottunein elkein.

Anssille ja Tuiskulle

Mitään tunnetta ei ole niin vaikea ilmaista

kuin kiitollisuutta.

Sanat eivät tunnu koskaan riittävän.

Siihen asti, kun löydämme sanat,

jotka pystyvät saavuttamaan ajatustemme lennon,

meidän on vain sanottava: Kiitos.

Tuiskun hyvästä hoidosta ja liikuttamisesta erittäin kiitollisina; Heidi & Joni.

PS. Kun teet hyviä asioita, niin hyvät asiat tapahtuvat sinulle. Ohessa tunnelmia viime kesältä.

Tuisku Kuokanvaarassa

Minun ja Tuiskun yhteiselo täällä nurmeksessa alkaa olla tältäerää ohitse.Hevonen on ollut minulle todellinen kaveri ja ilon tuoja,kovasti tulee olemaan ikävä tuota luontokappaletta..Harmi,ettei tälle talvelle ollut kunnon savottaa,sillä hyvin olisi meillä työt sujunut ja yhteistyö on ollut mitä parhainta..tämän hevosen olisin mielelläni pitänyt itselläni,mutta kaikella on aikansa.Työhevoseksi sopiva luonne ei löydy jokaiselta hummalta ja harmittaahan se jo valmiiksi,ettei samanlaista persoonaa varmasti löydy hevosta ostaessa? Niin,minulla onkin yllättäen tilanne,että pihassa ei ole sunnuntain jälkeen yhtään hevosta...pikkuisen on tyhjä olo.Tässäkin asiassa on se hyvä puoli,että nyt voin jopa lähteä jossakin käymään,niin tarkasti nuo eläimet sitoo ja huoliakin tuottaa.Miten se nyt olikaan? "Huoleton,hevoseton poika!"

Kiitos teille, Tuisku, Joni ja Heidi!