Tuisku vietti yötä Skipin seurana ulkona, mutta pääsi aamulla kaurat talliin syömään. Ennen treenejä myös irronnut kenkä saatiin paikoilleen, jotta meno onnistuisi sitten paremmin.
Eli ihana T. saapui meille pitämään hankitreenejä. Päästiin vähän selville sykkeiden ihmeellisestä maailmasta. Pellolla oli lunta kyllä ihan yllin kyllin ja tuli siinä hiki niin ratsastajille, hevosille ja Vantullekin, joka myös osallistui treeneihin. Pitäs varmaan vaan hankkia oma sykemittari Vantullekin...
Tunti ja kymmenen mentiin kiekkoja väliin käynnissä ja ravissa, yksi kiekko laukkaa kokeiltiin ja aikamoistahan se oli, meinasi mennä meillä Tuiskun kanssa yksi kulma pitkäksi ja sukellettiin umpihangen kautta. Matkaa kertyi 7,7 km. Analysaattori ei sitten vaihteeksi ollut mitannut mitään, mutta onneksi T. kirjasi "varikolla" sykkeet ylös melkein joka kierroksella. Puhtaaksi kirjoitettu analyysi treenistä saataneen lähiaikoina. Aivan älykivaa oli siis! Eivät saaneet hepot pahaa tuomiota rappiolla olevista kunnoistaan, sykkeet palautuivat aika hienosti. Tosin Tuiskun sydän tuntui olevan kadoksissa ja jo mietittiin onko tuo henkensä heittänyt ;-)
Kiitos myös Siirille, omalle hevosenhoitajalle avusta ja huipuista lahjoista!! :D
Ja kiitoksena T:lle vaivannäöstä, päätettiin tarjota vähintään yhtä rankka (ellei rankempi) harjoitus meikäläisten vetämänä. Sen harjoituksen tarkoituksena on kokeilla, että miten kovat sykkeet ja vauhdit hevoselle pystyy saamaan !!! ;-) No ei sentäs, ehkä on parempi, ettei puututa asioihin, joista ei paljoa ymmärretä mitään... Niin ja juhlistettiin mahtavaa aurinkoista päivää vielä suklaa- ja pullaherkuilla sisällä sitten.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti