Tuisku meni superlaiskasti. Ihan tuntui hassulta kun sai koko ajan pyytää, että liikkuisi enemmän eteenpäin. Vähän ravailtiin voltteja ja tehtiin käynnissä väistöjä. Vasemmalle väistöt meni aika hyvin, mutta oikealle ei meinannut luonnistua ollenkaan. Kolmipala-olympiat ei kyllä sovellu kentällä ratsastukseen olemaisinkaan. Pientä vatvomista suussa kävi koko ajan. Kuola kyllä valui taas ihan kunnolla välistä.
Laukkaosuudet olivat jotain ihan järkyttävää, koska myös Vallu päätti laukata toisella puolen aitaa sydämensä kyllyydestä. Tuiskun mielestä se ei ollut kivaa, ja meni ihan sekaisin. Laukannostot oli sieltä tännepäin ja niin edelleen. Muutama pätkä laukattiin, mutta meinasi vauhti loppua kesken. Sinänsä positiivista, että Tuisku osaa olla laiskakin... :D
No mutta tunti meni ihan ok, ottaen huomioon, että kentällä menosta on aika piiiiiitkä aika edelliskerrasta. Ratsastuksen jälkeen porkkanavenytyksiä ja vähän harjailua.
Ihanaa taas kun Tuisku alkaa olla kunnossa, ihan kamala ikävä ollut näitä meidän yhteisiä hetkiä. Tuisku is the best.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti