Laidunkausi alkoi!

Tänään hepat pääsivät vihdoin ja viimein laitumelle! Aitoja on purettu ojien ympäriltä eilen ja tänään, jos ne tollukat tippuu ojaan niin voi voi. Mutta eiväthän nuo ole tippuneet suopellollakaan vaikkei siellä ole ojien ympärillä aitoja kuuna päivänä ollutkaan. Tuisku jopa saattaisi olla onnellinen, jos keksisi, että ojassa voi vaikkapa uida. Eilen aamulla aloitettiin aidan tarkastus ja fiksaus ja tänä iltana saatiin se päätökseen.  Eilen meidän seurassa oli koko ajan Sukka (yläkuva) ja tänään meidän mukana kulki sitten Harmi (alakuva), outoja veljeksiä. Hevosten siirto laitumelle oli taas yhtä kaoottinen kuin joka vuosi. Vallu jäi luonnollisesti viimeiseksi ja vaati pientä suostuttelua saada se kiinni talvitarhasta. Yksi wannabe tuli jo kertalleen laitumen portista läpi ennen sähköjen asennusta, joten päästiin korjauspuuhiin välittömästi. Siellä kirmaavat nyt oikein tyytyväisenä ja ihastellaan näkyä ikkunasta, niin kauan kuin sisäpuolella pysyvät. Ja portin alueella kiertää sen verran tuju sähkö, että veikkaan, jos siitä kerran tulee läpi, niin ei toista kertaa kyllä sitä tee.

Tässäpä vähän videota hevosten laidunkauden alkamisesta:

Tallimies on tänään viettänyt päivän "kauneussalongissa". Kuva on vielä pahasti keskeneräinen, mutta vähän esimakua mitä tuleman pitää. Alle jää peittoon entinen raputatuointi ja rintaan tulee vielä hevonen, tuas.

Tallimies oli tehnyt aamulla löydön tallin lattiakaivosta sitä siivotessa. Siellä nimittäin oli ollut asukkaat paikalla. Voin sanoa, että en aio enää ikinä siivota sitä enää yksin. Jos jotain pelkään niin näitä!

Rakas pögöttimme tuli vaihdelaatikkonsa sun muunsa päähän. Tämä kultainen autoliini odottaa hakua varaosien muodossa. Tarjouksia otetaan vastaan.

Usva irtohypytyksessä, Pouta koulutunnilla

Aamu aloitettiin kakaroiden irtohypytyksellä. Vähän oli sohlausta nuorisolla alussa, ennen kuin tajusivat ruveta hyppäämään. Aika korkeita loikkivat yli ja laitettiin alkuristikoiden jälkeen pystyestekin (vai mikä se nyt olikaan...). Usva hyppää pelottavalla ilmavaralla ja mietin hiljaa mielessäni, että joskus siellä selässä todennäköisesti kököttää meikäläinen. Usva myös yritti suuruuden hulluudessaan hypätä portin yli, onnistui vaan saamaan sen paikoiltaan ja kirmasi laitumen portista sisään syömään vihreää. Palattiin vielä kentälle hoitamaan hommat loppuun. Sen jälkeen nuoriso sai mutustella voikukkapellossa (ja oli siellä pellolla muutama muukin rikkakasvi edustettuna...).

Ratsastustunnin ajan Otto oli touhuillut omia traktorijuttujaan hiekkalaatikolla. Isommat kakarat lapset olivat uimassa mökillä Mummin kanssa. Tunnin aiheena oli sulkutaivutukset ja ne onnistuivat välillä paremmin, välilla vähemmän hyvin. Pouta oli kuitenkin varsin miellyttävä ratsastaa ja aika ajoittain mentiin ihan kauniistikin. Tallimies tallensi muutaman pätkän. 

Loppukäynnit mentiin vielä metsätiellä, kun tuntui että taju lähtee helteessä reippailusta. Sen jälkeen Pouta sai venyttelyt, kunnon pesut ja käytiin vihreää mutustelemassa. Tarhassa ensimmäisenä kunnon piehtaroinnit.

Tänään myös lampaat pääsivät laitumelle ja muutama lähti taas vakkarikesäkotiin kesätöihin. Kylän lammasaitaan kaikki lampaat Mattia lukuunottamatta lähtevät, jahka saa MSL aidat kuntoon. Nyt katsomaan Suomen peliä!

Vallu maastossa

Kiitos Jennille Vallun ajoliikutuksesta. Mennessä Vallu oli autotallin kohdalla säpsähdellyt, mutta muuten oli vissiinkin lenkki mennynnä ok :) Reippailun jälkeen Vallu sai "puutarhan" puolella maiskutella ruohoa kunnolla.

Eläinlääkäri kylässä

Hepat yöpyivät tallissa viime yön, koska eläinlääkäri saapui paikalle jo heti kahdeksan jälkeen. Ensin oli vuorossa Tuisku, joka avaa aina suunsa hammashuoltoa varten valmiiksi. Ensimmäistä kertaa Tuisku puri suunavaaja vasten ja meni ainakin minuutti, ennen kuin antoi naksauttaa kitansa auki. Itse raspaus meni hienosti. Seuraavaksi vuoroon otettiin päivän syntymäpäiväsankari Usva. Neiti 2vee tuikattiin samoin tein rauhoitukseen, koska operaatiossa raspauksen lisäksi sudenhampaiden poisto. Kerran lisättiin rauhoitusainetta ja ien puudutettiin poistoa varten. Usvan kanssa meni hienosti ja hampaatkin lähtivät nopsaan irti.

Siinä ne sudenhampaat nyt sitten ompi!

Vihdoin ja viimein päästään jatkamaan suitsiharjoituksia Usvan kanssa, kun on nyt nuo viheliäiset hampaat poistettu edestä. Eri asia on, mistä löytyy neidille sopivat suitset kun tuo pään pituus asettaa pienoisia haasteita. 

Usvan jälkeen päiväkännit otti seuraavaksi Vallu. Kaksi piikkiä piti papparaisellekin antaa, ennen kuin antoi raspin suuhunsa laittaa. Tätä kirjoittaessani Vallu on vielä tallissa selvittelemässä päätään. Poudalta odotin taas spektaakkelimaista vouhotusta, mutta koko homma onnistuikin taas erittäin hyvin. Ja kuten arvasin, vähän oli vaan raspattavaa ainostaan vasemmalla puolella. Alan olla vakuuttunut siitä, että sillä on niskan alueella oikeasti rakenteellistakin vikaa, koska tämä hammashomma on toistunut jo kolmen vuoden aikana 6 kertaa. Oman osansa vinouteen vaikuttaa tottakai allekirjoittaneenkin vinous, mikä heijastuu ratsastuksessa ihan ongelmaksi saakka. Mutta töitä sen eteen tehdään koko ajan ja ainakin ratsastettaessa Pouta on viimeisen puolen vuoden aikana suoristunut aivan huomattavasti.

Hengissä siis selvittiin, eikä kellään mitään suurempaa ollut. Siitä huolimatta tämä operaatio suoritetaan kaksi kertaa vuodessa. Kisuista Harmi ja Sukka saivat rokotteet, sekä Leevi kunnon aineet matoja varten ja lampaille matolääke. Eli tehtävää vielä sen osalta riittää. Myös sorkkahuolto on edessä ennen laitumelle laskua.

Tallimiehen loma onkin mennyt rattoisasti yllä olevan kuvan mukaisin toimin. Homma jatkuu vielä ainakin tämän viikkoa ja sitten alkaa peltojen muokkaus. Ensi viikolla pitäisi jossain välissä saada laitumien aidat kuntoon, joten kiirusta tietää. Sen lisäksi vielä vähän hakusessa tämä vuorotyön rytmitys, mutta kohtahan se harjoittelukin loppuu ja alkaa "kesäloma".

Irtohypytystä

Tänään oli vuorossa irtohypytystä. Kiitos Riialle vielä seurasta, kaikki meni melkein kuin "strömssössä" :) Ensin oli vuorossa tytöt eli Pouta ja Usva. Kumpaakaan en ole hypyttänyt aiemmin, joten jännityksellä odotin mitä tästä tulee. Muut hevoset lietsoivat itsensä sillä aikaa tarhassa mielentilaan, joka tarkoitti aikamoista juoksushowta. Tuisku ei näyttänyt olevan kovin kipeä enää.

Pouta ja Usva hoitivat hypytyksen kuin ammattilaiset. Aluksi Usva ei meinannut uskaltaa mennä kujaan, mutta Poudan imussa sitten innostui loikkimaan ja hienosti hyppäsikin! Aivan mahtavaa. Tässäpä tyttöjen tyylinäytettä:

Tyttöjen jälkeen otettiin vuoroon vielä Vallu ja Sirius. Vallu oli lähinnä "seuraneitinä", mutta kerran halusi itse mennä kujaan ja hyppäsi esteen. Semmonen se meidän puolisokea papparainen on :) Kuvassa alla Vallu huomaa esteen ja päättää kääntyä takaisin. Tytöt ja Vallu saivat syödä vihreää kentän reunoilta.

Tuisku ja Sirius pääsivät vielä pupeltamaan vihreää "puutarhan" puolelle. Isolta kiveltä päätin hetken mielijohteesta hypätä istumaan kyytiin. Olipa onnellinen olo! Luen kuvassa hymyssä suin viestiä kuvien kera juuri Nurmeksen suunnilta, jossa kaksosvarsat jaksaa erinomaisesti :) Tuiskun kanssa muuten ratsastettiin takaisin tarhaan. Pieniä ohjausongelmia meinasi olla, mutta sinne sitä yksi naru kädessä tallustettiin. Tapahtumalle löytyy myös todistajia. 

Huomenna tulee eläinlääkäri aamulla puolivuosittaiseen hammastarkastukseen. Usva saa ottaa päiväkännit, koska torat täytyy saada takaa pois.

Pouta ratsastuksessa

Poudan kanssa päästiin tänään kentälle, vihdoin ja viimein. Kuten jo aiemmin olen huomannut, niin Pouta on aina taukojen jälkeen todella miellyttävä ratsastaa kuuliaisuuden osalta. Hieman kankea, mutta teki kaiken kerralta pyytämällä, eikä ravistellut päätä ei mitään muutakaan. Ravailtiin kiemuroita ja otettiin laukkaa verkkana ihan kunnolla. Parhaiten Pouta vertyy laukatessa, jonka jälkeen on hyvä siirtyä ravitehtäviin. Vaihdoin yhtenä päivänä "uudet" (käytetyt) venymättömät jalustinhihnat ja oli huomattavasti parempi tuntu ratsastaa. Entiset olivat vissiin vähän virahtaneet eri mittoihin. Oma asento tuntui tosi hyvälle ja hevonenkin oli suora. Tosiaan sain tässä joku aika sitten jonkin oudon energiapuuskan ja pesin Poudan satulan ja suitset, sekä omat ratsastussaappaat. Tätä ei nimittäin tapahdu kovin usein.

Jenni reippaili samaan aikaan kentällä Skipin kanssa ja molempiin seurasta oli reippaannuttava vaikutus. Ympyrällä väistätettiin takapäätä, siirrettiin etusia keskelle päin ja tehtiin vastataivutuksia, niin käynnissä kuin ravissa. Lopuksi vielä otettiin parit kerrat molempiin suuntiin jumppaesteet ja muutamat ravipätkät. Loppukäynnit käytiin seuralaisten kera latopellolle ja takaisin. 

Ratsastelun ja venyttelyiden jälkeen siirryttiin takapihalle vihreän syöntiin. Lapset hoiti Poudan syöttelyn ja itse otin Tuiskun. Ahtoivat kuin viimeistä päivää evästä suuhunsa. Tuisku sai samalla hieman harjausta. Tarhassa on taas iso mutalätäkkö ja liekö taas ajan kysymys, milloin Tuisku ruhonsa siihen kellistää. 

Välillä käytiin sisällä syömässä ja lasten kanssa syöteltiin vielä Vallu ja Usvakin tälle päivälle. Täytyy tässä yrittää syötellä niitä vihreällä ahkeraan, niin on helpompi sitten aloitella laidunkautta. Siellä oottaapi pieni työnsarka, laidunaitojen korjausta on jonkin verran tiedossa. Tallimies jäi nyt kahdeksi viikoksi lomalle ja alkaa armoton kakan ajaminen, sekä lammastarhojen siivous. Mutta menneehän se loma niinkin.

*********

Meillä on viimepäivinä ollut pitkin pihaa siili tai siilejä. Valman piti olla rottakoira, mutta se taitaakin olla siilikoira. Käy räksyttämässä niille ja vahtaa niiden touhuja. Ihania piikkipalloja!

Tatu autteli yhtenä päivänä tallissa olkien ajossa. Mitäpä sitä turhaan kottikärreillä ajelemaan, kun traktorikin on keksitty :) Ja Tatuhan selvisi siis eilisestä säikähdyksellä, jonkin sortin aivotärähdys "vain".

Otto, Sukka ja Harmi eräänä iltana. Oton sängyssä nukkuu harvase yö kissa, vaikka yleensä se on Hurja. Tällä kertaa veljekset olivat löytäneet sopivat paikat sieltä.

Nurmeksessa varsoja!

Ihan pakko jakaa uskomaton hevosuutinen tältä päivältä. Tuiskun varakoti Nurmeksen Kuokanvaarassa on lisääntynyt tänään kahdella varsalla. Ja yhdestä emästä. Aivan supersuloisia varsoja! Ja käsittämätöntä! Onhan se kaksosvarsojen syntymä äärimmäisen harvinaista. Varsat ovat vielä varsin tasakokoisia ja reippaita ainakin tähän saakka olleet. Ihan jännittää kuulla, miten siitä selviävät ja miten emä jaksaa.

Täältä siis vielä tätäkin kautta tuplaonnittelut ja voimia niin hevosillekin kuin ihmisillekin!

Ps. Muutaman päivän päästä meidänkin varsa täyttää kaksi vuotta! Pouta juhli synttäreitä vajaa viikko sitten ja Vallukin täytti maaliskuussa 18... Tälle vuodelle on Tuiskun syksysynttärit hevosrintamalla.

Usva ja Vallu

Usva ja Vallu maastoili Skipin kera. Jenni ja Riitta lähtivät maastoon; Skipillä ratsain ja Vallulla ajaen. Extempore työntäydyttiin Usvan kanssa mukaan takahevostelemaan Vallun kyytiin. Tämä oli Usvan ihan ensimmäinen kerta tällä viisii. Hienosti meni, muutamaa Jennin puraisua ja spurttaisua lukuun ottamatta. Usva sai tehopuunausta ja rapsuttelua. Usva sai myös elämänsä ehkä kolmannen kerran kädestä leipää hienon lenkin kunniaksi. Vähän väsyi reissun puolivälissä, hieman isosta soramontusta eteenpäin. Mutta varsin sopiva lenkki meillä oli, kun koko matka vaan käyntiä lompsittiin. Kiitos vielä seurasta tytöt :)

Vallu ja naapurtallin vieras :)

Meidän pikkuneiti. Usva on kyllä ulkonäön puolesta melko lailla kopio äidistään. Mammaa on välillä aivan käsittämätön ikävä. Onneksi on Usva muistona.

Ja loppuun päivän kevennys:

Mokka silloin viimeksi meillä vierailullaan päiväunilla Valman prinsessasängyssä. Ja hyvin mahtuu!

**********
Tatu ajoi mäkeä alas pyörällä ja törmäsi parkkeerattuun autoon kasvot edellä ja on tällä hetkellä Tallimiehen kanssa menossa keskussairaalaan. Hampaat äkkiseltään tuntui olevan kiinni, mutta verta tuli suusta aika paljon. Halusi mennä ehdottomasti isin kanssa lääkäriin.

Samassa hötinässä huomattiin, että kuistin vieressä nurmikolla luikertelee kyykäärme. Ei tarvitse kahta kertaa miettiä kuka sen on siihen tuonut. Meinasin tallata päälle kun juoksin Tatu kainalossa tallilta. Tallimies tappoi sen siihen paikkaan. Voihan Sukkis, ei voi muuta sanoa.

Ps. Olin menossa ratsastamaan kun tämä Tatun äksident tapahtui. Pouta seisoi pihalla jo satula selässä, mutta tuli sitten kiire saada hevonen takaisin tarhaan ja Tatu sairaalaan. Huomenna siis uusi yritys...

Puuma maastossa

Kiitos Riialle Poudan maastoliikutuksesta :) Huomenna toivottavasti, allekirjoittanut kerkeää kavuta selkään... Toivottavasti ei ole toiveajattelua.

Pouta maastossa

Pouta maastoili Riian kanssa parituntisen. Kiltisti oli kuulema puuma käyttäynyt :) Kiitos liikutuksesta.
Silmätulehdus kalvaa vielä vähän, joten kaikki pöly ärsyttää silmiä valtavasti. Pakko pitää taukoa ratsastuksesta muutama päivä vielä, kun tallin siivouskin aiheuttaa kutinaa ja silmien vuotamista.

Tuisku kävelee jo huomattavasti paremmin. Säikähdyksellä selvittiin!

Paise??

Aamulla tuli viesti kotoa, että Tuisku ontuu pahasti. Kiitos Jennille huolenpidosta ja Antin tilauksesta. Onneksi kuitenkin näyttää taas siltä, että se jalka on venähtänyt. Itse olin kotona vasta illalla vähän ennen seitsemää ja pääsin sitten vasta tallille. Tallimies oli ottanut kengän pois heti kotiin tultua, siltä varalta, että se painaa siellä jotain. Mutta kavio oli aivan viileä, turvotusta ja arkuutta oli vuohisen alaosassa. Tuisku sai etusiin kesälopot ja kunnon vuolun erityisesti paisekavioon. Seuraillaan vielä, mutta kaikki merkit kyllä vahvasti viittaa venähdykseen.

Silmätulehdus rajoittaa hieman vielä ulkoilua. Tallilla olo on pahinta kun siellä väkisin pölyää. Aamulla on vielä ihan sameaa kun herää, mutta nopeasti korjaantuu. Tänään olinkin jo töissä ja koulussa. Jospa se taas tästä.

Silmätulehdus

Eilinen työharjoittelu alkoi lupaavasti, sairastuin silmätulehdukseen, mutta ei siinä vielä kaikki.

Eilen en saanut lääkärille aikaa ja arvauskeskukseen en lähde. Niinpä menin tänä aamuna yksityiselle lääkärille. Kylläkin yleislääkärille, en varsinaisesti silmälääkärille. Ajattelin, että kyseessä on normi lastentauti, mutta eipä ollutkaan. Silmä ei rähmi, vaan vuotaa ja puoli poskea on punainen, sekä kamala valonarkuus. Koko eilinen ilta meni sumussa, mutta nyt aamulla oli parempi. Tietysti turvauduin eilen jo homeopaattisiin. Tänään siis lääkärissä sanoi lekuri, että näyttää niin oudolle, ettei hän uskalla määrätä silmään mitään vaan epäilee silmän värikalvon tulehdusta eli iriittiä. Niinpä sain lähetteen sairaalaan silmäkeskukseen vai mikä sen nyt olikaan.

Ajattelin, että siellä menee päivystävälle silmälääkärille koko pättöskä päivä, mutta pääsinkin heti lääkärille. (Oli muuten komea italiainen lääkäri, ihan vaan sivutiedoksi ja kyllä, näkökyky pelasi sen verran että todellakin näin.) Lääkäri tutki vaikka kuinka kauan ja sanoi, ettei ole se iriittitulehdus ja että sieltä näkyy muutakin. Itse tulehdus on sidekalvon tulehdus ja sain silmätipat. Mutta varsinainen löydös tässä tapauksessa oli silmänpainetauti eli glaukooma. 

Näen ihan hyvin tai näkö on normaali, eikä mitään oireita ole ollut, saati ettei ole edes silmälaseja. Mutta silmän rakenteet jossain mykiön lähellä ovat omituiset ja kaukana normaalista. Hermot on jotenkin tukossa ja jotain "hilsettä" sieltä löytyi myös. Niinpä sitten sain seuraavan ajan silmälääkärille sairaalaan heinäkuulle, jolloin tehdään laajat näkökenttätutkimukset ja samalla alustavasti operoidaan simmut laserilla, jotta veri kiertää paremmin. Sanalla sanoen olen hieman järkyttynyt tästä, mutta onneksi tämä nyt tuli esille, vaikkakin vahingossa.

Todennäköisesti tämä ei nyt tule vaikuttamaan näkökykyyn lähiaikoina tai voi olla että ei ikinä, mutta silti pistää miettimään, jos näön menettää vaikka osittainkin jossain elämän vaiheessa. Nyt sitten jatkuu kontrollit siellä sairaalassa sen heinäkuunkin jälkeen ja sen mukaan eletään. Tällä hetkellä silmänpaineet olivat 16 ja normaalisti ne ovatkin alle 21 (jotakin yksikköä). Pahempi "vaurio" on oikeassa silmässä, missä nyt se tulehduskin on. Ainakin huominen vielä kotosalla ja toivottavasti pääsen sitten jatkamaan harjoittelua...

Ratsastusta

Nyt selvisi kuvahässäkkä koneella. Allekirjoittanut oli saattanut työpöytää siivotessa siirrellä vääriä kuvakkeita vääriin kansioihin, joka aiheutti  kuvaohjelman katoamisen ja ei-toimivuuden. Pitäs olla tarkemmat ohjeet, niin ei pääsis näin käymäään :)

Tänään maastoiltiin Poudan kanssa, lähinnä. Ensin kokeiltiin kentällä esteiden uudet pidemmät välit ja erittäin hyvin toimii. Vähän verkattiin vaan kentällä ja lähdettiin heti maastoon. Mokka lähti mukaan ja hieman laiskalta vaikutti, on muutenkin koirus vähän väsynyt. Valma ei halunnut lähteä mukaan, näköjään Valmalle on ok vaan kärryajelut.

Ratsastuksen jälkeen Pouta päätti parkkeerata itsensä omaan karsinaan. Vissiin muutama yö ulkona on tehnyt tehtävänsä ja ainakin Pouta ilmoitti yöpyvänsä seuraavan yön sisätiloissa.

Tässäpä muutama kuva männäpäiviltä, nyt ei jaksa enempiä sepustuksia kun nämä:

Kanaset kesäasunnolla. Kuopsuttelevat myöhään iltaan saakka ja ottavat kylpyjä hiekkahavusotkussa. Ovat ihan onnensa kukkuloilla. Olivat myös muistaneet käydä munimassa kaikilta kiireiltään ja se on hyvä se!

Matti on siirtynyt jälleen sisätiloihin, kuvassa syy. Vaadittiin aika paljon voimaa, että saatiin Tallimiehen kanssa Matin satakiloinen ruho irti tytöistä. Mokoma juntti.

Mokka seuraa vierestä huvittuneena outoa pariutumirituaalia ja nauraa sisäistä naurua.

Tilan oma kivipekka. Oton kanssa keräiltiin toissapäivänä kiviä kentältä ja kuvassa esteetkin ovat vielä liian lyhyillä väleillä. Otto alkaa pikkuhiljaa olla jo ihan hyödyllinen pikkumies :)

Eipä ollut yhtenä iltana sydänkohtaus kaukana mökillä. Olin istahtamassa riippukeinuun kun sen alla oli tuommoiset otukset. Ihan kamalan pelottavia. Vietiin ne lapiolla kauas pois, huh. Puistattaa vieläkin. Maalaiseksi olen hieman rajoittunut, koska pelkään kastematoja, sammakoita, sisiliskoja, käärmeitä ja pistäviä hyönteisiä. Linnut alkaa menetellä, mutta nämä on yök.

Ratsastusta kentällä

Poudan kanssa käytiin vähän illasta pyörähtämällä kentällä, jee! Pouta meni oikein kivasti, on vaan hieman jumissa vasempaan kierrokseen. Täytyy seurailla tilannetta. Verkkailtiin ihan omia kuvioita ja yritin olla supertarkka oman asennon kanssa. Täytyy tilata ell hampaita katsomaan heti kun harjoittelun työvuorot selviää. Sekä varattava Usvalle ja Tuiskulle klinikka-aika. Poudan kanssa tehtiin törkeän pienet esteet, lähinnä puomikorkuiset jumppaa varten, parit kerrat molempiin suuntiin että vähän vertyisi. Huomenna pidennetään välejä kun tuli survottua ne liian lähekkäin, mikä lie ajatushärö. 

Loppukäynnit tehtiin pihan puolella kun Valma ei suostunutkaan metsään mukaan. Tallin pihalla vielä leipävenytykset ja sisällä harjailtiin irtokarvoja. Pouta on ruvennut nyt venymään paremmin, aika hieno juttu :) Puhelimella otin kyllä kuvia, mutta jostain syystä kuvia purkaessa heitti kaiken kiinaksi ja on hävittänyt yhden ohjelman tämä vekotin, jolla osaan pienentää kuvia. Täytynee ottaa yhteys omaan mikrotukihenkilöön joka on nyt Venäjän puolella piipahtamassa...

Aamulla muuten siirrettiin kanalan asukkaat kesäasuntoon ja siitäkin olisi kyllä kuvia, mutta tulee myöhemmin em. asiasta johtuen. Kanaset olivat vielä yhdeksän aikaan illalla ulkona, kun eivät näemmä kylvyiltä ja kaiveluiltaan malta nukkumaan. Meidän kanat on erittäin iltaunista sorttia, ovat yleensä jo neljän jälkeen yöpuulla.

Mokka tuli meille vappuna ja eilinen olikin yhtä taistelua. Mietin jo, että soitan Mokan kotiväen hakemaan, mutta tänään ovatkin tytöt taas päässeet leikinmakuun, sekä paskan myöskin. Ovat viettäneet suurimman osan päivästä lantalassa ja molemmat ovat aivan turvoksissa. Mitä lie siellä nyt niin mielenkiintoista, tiedä häntä.