Menimme Tuiskun kanssa kentällä ensin puoli tuntia. Lämmiteltiin kunnolla ja sen jälkeen otettiin muutamat väistöt muistin virkistämiseksi. Lunta oli satanut ihan mukavasti, joten kevyt kenttäily oli ainakin Tuiskun mielestä kivaa ja teki töitä sen verran tunnollisesti, että kävelyvauhdista huolimatta hiki levisi melkein korviin saakka. Laukattu ei kun yksi pitkä sivu, ravia mentiin muutama kieppa.
Loppukäynnit maastossa, meidän perinteisellä loppukäyntireitillä hakkuuaukealla. Vantusta ei ole kentällä kuin harmia, joten joutui olemaan arestissa sisällä. Seuraavalle maasto- tai peltolenkille pääsee mukaan. Mukavaa oli pitkästä aikaa mennä kentällä, tästä on hyvä jatkaa... Koppoti, koppoti.
